Työryhmät

Esityksien abstraktit voi ladata tästä:

Abstraktikooste 2016

---

 

1. JUHLIMISKULTTUURIEN TUTKIMUS

Koordinaattori: Ismo Kantola, Turun yliopisto (ikantola@utu.fi)

Työryhmäkuvaus: Vuodesta 2003 lähes vuosittain sosiologipäivillä kokoontunut juhlimiskulttuurien tutkimuksen työryhmä on tällä kertaa avoimen monitieteinen ja toivottaa tervetulleeksi juhlaa ja juhlintaa koskevan tutkimuksen niin kansatieteen, kulttuurintutkimuksen, antropologian, kulutustutkimuksen, taiteentutkimuksen, musikologian, terveystutkimuksen kuin sosiologiankin alalta. Työryhmä sai alkunsa tarpeesta esitellä nuorten juhlimista koskevaa sosiologista tutkimusta. Nuorten juhlinta, hauskanpito ja biletys – niitä koskevan tutkimuksen esittely on erityisen tervetullutta tälläkin kertaa. Mutta kuten aiemminkin, kaikkien ikäluokkien juhlia – ylisukupolvistakaan juhlintaa unohtamatta – koskevan tutkimuksen esittely on tervetullutta työryhmään.

Esiteltävä tutkimus voi olla teoreettista, empiiristä tai metodologista. Tutkimuksen kohde voi olla kalendaarinen, vapaa-aikapohjainen, spontaani, kaupallinen, ideologinen, poliittinen, uskonnollinen – karnevaali, hauskanpito, orgia tai arvovaltainen juhla. Työryhmän kielet ovat suomi, ruotsi ja englanti.

Esitykset:

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone OPK 226 (Opinkivi)

1. Juhlasta taiteeksi. Merkintöjä jazzin historiasta.
 Ismo Kantola

2. The X-Rust ry – 20 vuotta purismia
 Soile Rajamäki

 

2. KASVATUSSOSIOLOGIA JA KOULUTUSPOLITIIKKA

Koordinaattorit: Heikki Silvennoinen, Turun yliopisto (heikki.silvennoinen@utu.fi); Mira Kalalahti, Helsingin yliopisto (mira.kalalahti@helsinki.fi); Janne Varjo, Helsingin yliopisto (janne.varjo@helsinki.fi) 

Työryhmäkuvaus: Kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan työryhmä kutsuu koolle yhteiskunnallisen, vertailevan ja historiallisen kasvatustutkimuksen sekä koulutuksen politiikan ja hallinnan tutkijoita. Työryhmässä tarkastellaan analyyttisesti ja kriittisesti kasvatusta ja koulutusta myöhäismoderneissa, niin ylikansallisesti kuin kansallisesti ja paikallisesti määrittyvissä toimintaympäristöissä. Ryhmään toivotetaan tervetulleeksi eri tieteenalojen esityksiä ja keskustelunavauksia kasvatuksen sekä koulutuksen yhteiskunnallisista ulottuvuuksista.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag C233 (Agora)

15.00 Maahanmuuttajanuorten siirtymät toisen asteen koulutukseen
 Mira Kalalahti, Joel Kivirauma, Marja-Liisa Mäkelä, Minna Saarinen,
 Janne Varjo, Tuomas Zacheus, Markku Jahnukainen

15.30 Koulutusyhteiskunnan reunamerkintöjä
 Päivi Armila, Mari Käyhkö & Ville Pöysä

16.00 “Ja ollaan sellasii, kun haluu ite olla”:
maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaisten nuorten koulutusvalinnat yhdeksännen luokan yhteishaussa
 Minna Saarinen

16.30 Tauko

17.00 Positiivinen kasvatus koulutuksen kieliopin käännöksenä ja valloituksena
 Esko Harni & Antti Saari

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone Ag C233 (Agora)

09.00 Neliportainen tutkijanura Suomalaisissa yliopistoissa
 Taru Siekkinen & Elias Pekkola

09.30 Uusliberalistinen ja haavoittuva opiskelijasubjekti
 Janina da Silva & Kristiina Brunila

10.00 Eriarvoistumisen dynamiikat suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä
 Reetta Muhonen & Jussi Välimaa

10.30 Tauko

11.00 Eriarvoistuva mahdollisuuksien tasa-arvo: ’inhimilliset toimintamahdollisuudet’ koulutuksen tarkastelussa
 Mari-Anne Okkolin & Elina Lehtomäki

11.30 Itsestäänselvä inkluusio? – Inkluusio perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa
 Tuomas Tervasmäki

 

3. KULTTUURI JA KULUTUS

Koordinaattorit: Riie Heikkilä, Helsingin yliopisto (riie.heikkila@helsinki.fi); Anu Katainen, Helsingin yliopisto (anu.h.katainen@helsinki.fi)

Työryhmäkuvaus: Toivotamme tervetulleeksi sekä empiiriset että teoreettisemmat esitelmät, alkuvaiheessa olevista työpapereista aina valmiimpiin tutkimuksiin. Tarkastelun kohteiksi käyvät sisällöllisesti kaikenlaiset kulttuurin ja kulutuksen alueet niin suomalaisessa kuin kansainvälisemmässä katsannossa (kyseeseen voivat siten tulla yhtä hyvin esimerkiksi ruoka, kirjallisuus, musiikki, pukeutuminen, elokuvat, muoti, urheilu, huumeet, internet, jne.). Niin ikään esitelmien teoreettiset lähtökohdat (ei siis vain esimerkiksi Bourdieu, Skeggs, Peterson tai Lahire, vaan miksei myös Simmel, Goffman, Elias, Goldthorpe, Willis, Veblen, jne.) samoin kuin menetelmälliset lähestymistavat voivat vaihdella monipuolisesti.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag C222 (Agora)

1. Nuorten hyväosaisten miesten makukamppailu:
 väistyykö kulttuuri talouden tieltä?
 Pekka Pennanen

2. Syöminen ja sukupuoli television elintarvikemainonnassa
 Milla Annala

3. Varttuneet kuluttajat, mobiiliteknologian käyttö ja sukupuoli
 Sanna-Mari Kuoppamäki, Sakari Taipale ja Terhi-Anna Wilska

4. Kotimaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden näkyvyys viidessä eurooppalaisessa  sanomalehdessä 1960–2010
 Tina Lauronen

5. Osallistuva yleisö ja arvon yhteiskehittely tanssitaiteessa:
 luovat menetelmät yleisötutkimuksessa
 Saara Moisio

6. 1700-luvun kulutusekspansio ja sosiologinen teoria
 Arto Ruuska

7. Sukupuolten väliset erot verkko-ostamisessa vuosina 2006–2014
 Ilkka Koiranen, Aki Koivula ja Outi Sarpila

 

4. LAADULLINEN TERVEYSTUTKIMUS

Koordinaattorit: Jenni Wessman, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (jenni.wessman@thl.fi); Elina Weiste, Helsingin yliopisto (elina.weiste@helsinki.fi)

Työryhmäkuvaus: Työryhmää koordinoi Laadullisen terveystutkimuksen verkosto (LATE), joka on eri tieteenalojen laadullisesta terveystutkimuksesta kiinnostuneiden tutkijoiden yhteinen foorumi. Sosiologipäivillä laadullisen terveystutkimuksen työryhmässä terveyttä ja sairautta lähestytään sosiaalisista ja kulttuurisista näkökulmista. Työryhmässä pohditaan kuinka kulttuuri ja yhteiskunta muokkaavat terveyttä ja sairautta koskevia ajatuksia, tunteita ja uskomuksia, eritellään sosiaalisten ja käyttäytymiseen liittyvien tekijöiden yhteyksiä terveyteen ja sairauteen sekä hahmotellaan terveydenhuollon organisaatioita sekä niissä tapahtuvia sosiaalisia vuorovaikutustilanteita. Esimerkiksi terveyden ja sairauden kokemukset sekä niille annetut merkitykset, elämäntavalliset valinnat, sosioekonomiset terveyserot sekä erilaiset palvelukohtaamiset ovat sosiologisen kiinnostuksen kohteena.

Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, joissa terveyteen ja sairauteen liittyviä teemoja käsitellään laadullisen tutkimuksen keinoin. Esiteltävät työt voivat olla eri vaiheissa, tutkimussuunnitelmasta valmiisiin tuloksiin. Tervetuloa kaikki aiheesta kiinnostuneet!

Esitykset:

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone Ag B201 (Agora)

09.00 Alkusanat

09.05 Auttamista hyvin ja paremmin:
 verenluovuttajien kertomukset luovuttajaohjaamisen kontekstissa
 Vera Raivola

09.25 Living ‘with’ ADHD – Youths’ accounts of their ADHD-related behavior
 Juho Honkasilta

09.45 Media ja hulluuden representaatiot – tapausesimerkkinä Prinsessa-elokuva
 Anna Kinnunen

10.05 Vaihtoehtoisten hoitomuotojen tiedontuotannon haasteet
 Pia Vuolanto

10.25 Tauko

10.35 Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ja sisäilmaongelma
 Eerika Finell & Tuija Seppälä

10.55 Joukkueurheiluharrastus ja Icehearts-toimintamalli poikien
 sosiaalisena pääomana
 Jonne Silonsaari

11.15 Vaikuttamista ja vastuunottoa – asiakkuuden ja osallisuuden
 määritelmiä sosiaali- ja terveyspolitiikassa
 Marjaana Jones

11.35 Terveyden ja sairauden kulttuuriset selitysmallit –  Etnografinen tutkimus venäjänkielisten maahanmuuttajien  terveyskäsityksistä ja -käyttäytymisestä
 Laura Lyytikäinen

11.55 Loppusanat

 

5. TÄMÄN AJAN PERHESUHTEET

Koordinaattorit: Johanna Mykkänen, Jyväskylän yliopisto (johanna.mykkanen@jyu.fi); Marja Leena Böök, Jyväskylän yliopisto (marja.leena.book@jyu.fi)

Työryhmäkuvaus: Pohdimme työryhmässämme millaisia perheitä ja perhesuhteita yhteiskuntamme pitää sisällään sekä millaiset tekijät ja yhteiskunnalliset rakenteet määrittelevät tämän päivän perheitä ja perhesuhteita.  Olemme kiinnostuneita myös siitä, miten perhesuhteet syntyvät ja purkautuvat ja millaisia ehtoja, rajoja, mahdollisuuksia ja epävarmuuksia niiden sisältä ja väliltä löytyy. Kysymme myös, millaista vapautta ja vastuuta koetaan perheissä ja perhesuhteissa. Entä miten tämän ajan erilaiset ilmiöt, esimerkiksi media, monikulttuurisuus, työn epävarmuus ja erilaiset tasa-arvokysymykset näkyvät ja konkretisoituvat nykypäivän perheessä? Millaisin kysymyksenasetteluin tutkimuksessa voidaan lähestyä perhettä ja perhesuhteita? Kutsumme mukaan esityksiä perhemuodosta ja -tilanteesta riippumatta.

Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag C221 (Agora)

15.00 Avioliiton ulkopuolella lapsen saaneiden äitien perhesuhteet Helsingissä
 Vaula Tuomaala

15.30 Relationaalisuus pitkään imettävien äitien kokemuksissa
 Jenny Säilävaara

16.00 Perhesuhteet, aika ja teknologia
 Mia Tammelin & Timo Anttila

16.30 Asenteet työ- ja hoivavastuiden jakamisesta äidin ja isän keskekuudessa  kuudessa Euroopan maassa
 Milla Salin, Mia Hakovirta & Minna Ylikännö

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone Ag C221 (Agora)

09.30 Mitä isät kertovat lastenhoidosta?
 Petteri Eerola & Johanna Mykkänen

10.00 Saamelaisperhe on laaja
 Outi Korpilähde

10.30 Perspective-taking: Identities and realities of  multicultural family living
 Heljä Antola Crowe & Sara Robinson-Moncada

11.00 Yksin tulleiden nuorten turvapaikanhakijoiden ryhmäkoti – perheen tiloja ja tunteita
 Sari Pöyhönen & Mirja Tarnanen

11.30 Perhe-elämää; tunteita laidasta laitaan
 Marja Leena Böök & Johanna Mykkänen

 

6. TIETOYHTEISKUNNASTA TIETÄMÄTTÖMYYDEN YHTEISKUNNAKSI?

Koordinaattorit: Jaana Parviainen, Tampereen yliopisto (jaana.parviainen@staff.uta.fi); Hannele Palukka, Tampereen yliopisto (hannele.palukka@staff.uta.fi)

Työryhmäkuvaus: Suomessa 2010-luvun vaihteessa alkanut taloudellinen ja poliittinen kriisi on horjuttanut asiantuntijuuden, osaamisen ja koulutuksen varaan rakentuvaa tietoyhteiskuntaa. Teknologiateollisuuden tuotteiden viennin romahdus, korkeasti koulutettujen nopeasti kasvava työttömyys, leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä tutkimustiedon sivuuttaminen valtiojohdon päätöksenteossa ovat olleet osaltaan rapauttamassa uskoa tietoyhteiskuntavisioon. Rapautumisen taustalla vaikuttavat vuoden 2008 finanssikriisin lisäksi monet tietotaloutta koskevat maailmantalouden radikaalit muutokset kuten palvelutalouden vallankumous, digitalisaatio ja robotiikan nousu. Ulrich Beckin ”ei-tietämisen yhteiskunnan” käsitettä seuraten informaatioyhteiskunnan nykytilaa leimaa tiedon kannalta paradoksaaliset käsitteet kuten tietämättömyys, ei-tietäminen, epävarmuuden sietäminen, negatiivinen kyvykkyys, poisoppiminen, unohtamisen kyky sekä väärän informaation tahallinen ja tahaton levittäminen.

Kutsumme työryhmään teoreettisia, empiirisiä ja metodologisia esityksiä, joissa pohditaan tietämättömyyden ja ei-tietämisen merkitystä nyky-yhteiskunnan rakentumisessa. Erityisesti toivomme esityksiä, jotka liittyvät tietämättömyyden tutkimukseen (Gross & McGoey 2015) ja agnotologiaan (Procter & Schiebinger 2008), esimerkiksi sosiaalisen epistemologian (Smithson 1989), yhteiskuntateorian (Coole 2000), tiedon sosiologian (Wehling 2006), feministisen epistemologian (Townley 2011) sekä tieteen ja innovaatioiden tutkimuksen (Firestein 2012) piirissä.

Työryhmään ovat tervetulleita paperit, jotka käsittelevät esimerkiksi organisatorista tietämättömyyttä ja unohtamista (Bowker 1997; Roberts 2012), negatiivista asiantuntijuutta (Parviainen & Eriksson 2006), ryhmäharhaa (Prentice 2007) ja erehtymisen tutkimusta (Bauer & Harteis 2012). Olemme kiinnostuneita erityisesti siitä, millaisia jännitteitä tai paineita tietämättömyys tai ei-tietäminen aiheuttavat asiantuntijainstituutiolle ja sen asemalle yhteiskunnassa. Millaisia intressejä sisältyy tietämättömyyden ja virheellisen informaation tuottamiseen? Tai millaisia kielteisiä riskejä tai myönteisiä mahdollisuuksia liittyy ei-tietämisen tilaan ja tietämättömyyden epävarmuuteen?

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–17.30, Huone Ag D212 (Agora)

15.00 Organisatorinen epistemologia ja tietämättömyyden hallinta:
 Esimerkkejä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä
 Tiina Kontinen

15.30 Tiedostettu tiedon puute soveltavan organisaatiotutkimuksen perustana ja  kiinnekohtana
 Tapio Koivisto

16.00 Eliitin episteemiset paheet: ympäristötietoisuus ja yhteiskuntaluokka
 Lauri Lahikainen

16.30 A nation in shock: hope, trust and disappointment among elites in case Nokia
 Carl-Gustav Lindén

17.00 Valtion näkymätön käsi innovaatiotoiminnassa
 Antti Alaja

 

7. JULKISUUS JA TUTKIMUSTIETO

Koordinaattori: Hanna Ylöstalo, Tampereen yliopisto (hanna.ylostalo@uta.fi)

Työryhmäkuvaus: Yhteiskuntatieteellinen tutkimus tuottaa tietoa yhteiskunnasta ja yhteiskunnalle. Tiedon avulla voidaan jopa muuttaa maailmaa, mutta tutkijoilla on rajalliset mahdollisuudet – eikä aina edes erityistä halua – osallistua julkiseen keskusteluun. Tutkimustieto ei useinkaan kelpaa julkiseen keskusteluun sellaisenaan, vaan se on ensin saatettava yleistajuisempaan muotoon. Tutkimustiedon yleistajuistamiseen kohdistuu paineita esimerkiksi rahoittajien ja poliitikkojen taholta. Kuitenkaan yhteiskuntatutkijoiden kriittiset puheenvuorot eivät ole aina sitä, mitä esimerkiksi päätöksentekijät haluavat kuulla.

Resurssipulasta kärsivässä mediassa ei myöskään välttämättä käännytä ensimmäiseksi tutkijoiden puoleen, sillä tutkimustieto on liian hidasta, liian monimutkaista ja liian vähän kantaaottavaa yhä kiivastahtisemmaksi käyvän tiedonvälityksen tarpeisiin. Mediakeskustelussa vedetään toisinaan myös mutkia suoriksi ja kärjistetään asioita tavalla, joka tutkijoista voi tuntua epämukavalta. Jos tutkijat eivät osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, julkista puhetilaa tunteita kuumentavissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä hallitsevat erilaiset mielipidevaikuttajat ja kokemusasiantuntijat, joiden esittämät väitteet eivät kestä lähempää tarkastelua.

Kutsumme työryhmään tutkijoita, toimittajia ja kaikkia tieteen yleistajuistamisesta kiinnostuneita keskustelemaan tutkijoiden ja median yhteistyöstä. Toivotamme tervetulleiksi sekä aiheeseen liittyvät tutkimusalustukset että vapaamuotoisemmat keskustelunavaukset. Alustukset voivat käsitellä esimerkiksi konkreettisia kokemuksia tutkijoiden ja toimittajien yhteistyöstä, tai tieteenfilosofisempia pohdintoja siitä, mitä tutkijoiden ja toimittajien yhteistyöstä seuraa tiedon tuottamisen kannalta ja miten julkisuuden kautta tapahtuva yhteiskunnallinen vaikuttaminen muovaa tiedon hankintaa ja käyttöä.

Työryhmä on syntynyt kolmen Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -ohjelman suomalaisen työelämän tuottamia jakoja selvittävän tutkimushankkeen yhteistyönä. Anu-Hanna Anttilan johtamassa Ajolähtö-hankkeessa tutkitaan nuoria aikuisia uuden työn markkinoilla. Päivi Korvajärven johtamassa hankkeessa Y-sukupolvea etsimässä tarkastellaan nuorten eriarvoistumista, sukupuolta ja luokkaa. Pirjo Nikanderin johtamassa hankkeessa Kohti kaksitahti-Suomea? tutkitaan työurien pidennystä, eläköitymisen polkuja ja eriarvoistuvaa vanhuutta. Kaikki hankkeet ovat tutkijoiden ja toimittajien yhteishankkeita, jotka tutkivat eriarvoisuutta yhteiskunnassa ja tuovat tutkimuksen tuloksia julkisuuteen.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag B201 (Agora)

15.00 Työryhmän avaus

15.10 Kaksitahtisesti eläköityvä Suomi? – Media- ja tutkimuslogiikkojen risteyksessä
 Jari Luomanen, Kirsi Lumme-Sandt, Pirjo Nikander, Clas-Håkan Nygård, Elisa Virkola, Tiina Merikanto

15.40 Yhteisen työvälineen erottamat? Haastattelu tutkijoiden ja journalistien työssä
 Minna Nikunen

16.10 Tutkimustiedon palauttaminen kentälle
 Hanna Ylöstalo, Sanna Aaltonen, Anu-Hanna Anttila, Päivi Berg,  Terhi Hautamäki, Vuokko Härmä & Sami Perttilä

16.40 Tauko

17.00 Työelämän tutkimusten uutisoinnin ongelmista ja epäonnistumisista
 Pauli Sumanen

17.30 Tutkijankammarista julkisille areenoille: perhetutkijoiden blogin ensiaskeleet
 Vaula Tuomaala & Kaisa Kivipuro

 

8. FEMINISTINEN MIELIKUVITUS SOSIOLOGIASSA

Koordinaattori: Kirsti Lempiäinen, Lapin yliopisto (kirsti.lempiainen@ulapland.fi)

Työryhmäkuvaus: Työryhmässä keskustellaan feministisestä mielikuvituksesta sosiologiassa. Työryhmään toivotaan teoreettisia ja empiirisiä, alkuvaiheessa olevia tai pitkälle työstettyjä esityksiä. Yhteisiä kysymyksiä voisivat olla: Millä tavalla feministinen tutkimus on avannut uusia tai toisin nähtyjä maailmoja sosiologiassa? Millaisia empiirisen tutkimuksen esimerkkejä tästä on? Miten feministiset teoreettiset analyysit ovat rikastuttaneet sosiologiaa? Mitä niiden perusteella on feministinen mielikuvitus sosiologiassa? Tule mukaan keskusteluun ja esitä oma näkemyksesi feministisestä mielikuvituksesta!

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag C134 (Agora)

15.00 Avaussanat

15.10 Feministisiä tulkintoja moninaistuviin seksuaalisen nautinnon diskursseihin
 Marika Haataja

15.40 Naisista ja enkeleistä: vaihtoehtoiset terapiat sukupuolen politiikan tilana
 Suvi Salmenniemi

16.10 Coding gender: Academic Women Serving Capitalism in the Hostessing Society
 Soile Veijola & Eeva Jokinen

16.40 tauko

16.50 Lonely woolfs or sisterhood?
 Female participation in male dominated subcultures
 Indigo Willing & Malin Fransberg

17.20 Oman ja toisen tiedon äärellä feministisessä tiedonpolitiikassa
 Elina Oinas

17.50 Loppusanat

 

9. LIIKUNTASOSIOLOGIA MUUTOKSEN JÄLJILLÄ

Koordinaattorit: Hannu Itkonen, Jyväskylän yliopisto (hannu.itkonen@jyu.fi); Arto Nevala, Itä-Suomen yliopisto (arto.nevala@uef.fi); Mikko Simula, Jyväskylän yliopisto (mikko.simula@jyu.fi)

Työryhmäkuvaus: Suomalainen liikunta ja urheilu ovat organisoituneet kolmen sektorin yhteisvaikutuksesta. Liikunnan kansalaistoiminnalla on runsaan sadan vuoden ja useiden sukupolvien mittainen historia. Liikunnan vapaaehtoistyön on toistuvasti sanottu olleen ja olevan parhaillaankin kriisissä. Kannattaakin pohtia, miksi kriisipuhe on ollut osa liikuntatoimijoiden käytäntöjä. Liikunnan julkinen sektori on laajentunut aina nykypäivään saakka sitä mukaa, kun yhteiskunnan vauraus on lisääntynyt. Julkisen sektorin talouden ongelmat sekä lainsäädännölliset toimet ovat paikantamassa liikuntaa ja urheilua uudella tavoin. Kiistainalaista onkin, säilyykö liikunta osana hyvinvointipolitiikkaa. Lisääntyvässä määrin liikunnan toimeenpanijoina ovat myös yksityisen sektorin toimijat eli yritykset ja markkinat. Epäselvää on toistaiseksi, miten laajaksi markkinavetoinen liikunnan ja urheilun organisointi voi Suomessa laajentua.

Liikuntasosiologia muutoksen jäljillä -ryhmässä tutkaillaan, miten liikuntasosiologia on kyennyt jäljittämään liikuntakulttuurin muutosta. Historiallisen muutoksen lisäksi ryhmässä paneudutaan jatkuvassa murroksessa olevien liikuntakulttuurin ja –politiikan analysointiin. Ryhmässä hahmotellaan myös liikuntakulttuurin tulevaisuutta osana kansallisia ja lisääntyvässä määrin myös kansainvälisiä toimijaverkostoja. Pohdintojen piiriin nostetaan myös kysymys siitä, mikä on liikuntasosiologisen mielikuvituksen nykytila ja tulevaisuus sekä kyky vastata moninaisten liikuntapäättäjien odotuksiin.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Viv 548 (Viveca)

1. Liikuntajärjestön legitimiteetin rakentuminen hybridisoituneessa toimintaympäristössä
 Kati Lehtonen

2. Volunteering at multisports and future intentions for regular volunteering
 Anna-Katriina Salmikangas & Kwok Ng

3. KULJETTAJIA VAI MATKUSTAJIA
 Urheilujohtajat urheilukulttuurin muutoksessa
 Tapani Hautamäki

4. Subjektiivisen sosiaalisen aseman yhteys nuorten koulupäivän
 aikaiseen liikkumiseen
 Katja Rajala

5. Niukkasliikkujan arjen valinnat ja mahdollisuudet
 Anna-Katriina Salmikangas,Anna-Liisa Ojala, Tiina Pyykkönen, Hannu Itkonen, Kati Kauravaara

6. Skeittaukseen ei tarvita jalkoja vaan kavereita –
 vammaiset nuoret liikunnallisissa nuorisokulttuureissa
 Susan Eriksson & Veli Liikanen

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone Viv 548 (Viveca)

1. Suomalaisen mäkihypyn laajeneminen, tavoitteellisuus ja sosiaalinen kiinnittyminen maailmansotien välisessä Suomessa
 Ismo Björn & Hannu Itkonen

2. Paikkaansa laduilla hakevasta tyttösestä monitulkinnalliseksi urheilevaksi  yksilöksi. Naishiihtäjien representointi Urheilulehden teksteissä  vuosina 1905-2010
 Annu Kaivosaari

3. glokaaliset prosessit periferiassa olevissa jalkapallomaissa:
 Suomalainen ja unkarilainen jalkapallon muutoksia
 Mihaly Szerovays

4. Suomalaisen jääkiekkoilun ammattilaistuminen ja kansainvälistyminen
 liikuntakulttuurin modernisoitumisen heijastajana
 Kimmo Isotalo

5. Twiitti tutkimuskohteena? Urheilijat (media)urheilukulttuuria muuttamassa
 Riikka Turtiainen

6. Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria Joensuussa ja Jyväskylässä –  toimintatutkimuksen lähtötilanteen analyysi
 Sari Jormanainen

 

10. SOSIOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN PEDAGOGIIKKA

Koordinaattori: Petteri Eerola, Tampereen yliopisto (petteri.eerola@uta.fi)

Työryhmäkuvaus: Sosiologia-lehdessä on todettu kuluvana vuonna kahteen otteeseen sosiologien suhtautuvan nuivasti pedagogiikkaan (Lena Näre 1/2015; Merja Kinnunen, Kirsti Lempiäinen ja Anu Valtonen 3/2015).  Kuten kyseisissä kirjoituksissa todettaan, sosiologian ja sosiologisen mielikuvituksen tulevaisuus on riippuvainen tulevista sosiologisukupolvista. Tämän takia on syytä pysähtyä tarkastelemaan sosiologian ja laajemmin ajateltuna yhteiskuntatieteiden pedagogiikkaa ja opetuskäytäntöjä. Tässä työryhmässä pohdimme yhdessä mitä on hyvä ja ajan haasteisiin vastaava sosiologian ja yhteiskuntatieteiden opetus. Kutsumme mukaan puheenvuoroja siitä mitä ja miten sosiologiassa ja laajemmin yhteiskuntatieteissä tulisi opettaa. Lämpimästi tervetulleita ovat sekä tutkimukseen että käytännön esimerkkeihin ja opetuskokeiluihin pohjautuvat esitelmät.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag D213.2 (Agora)

1. Feministisen pedagogiikan anti yhteiskuntatieteiden opettamiselle
 Hanna Ojala

2. Performanssista kokemuksellisuuteen ja opetukseen
 Marko Salonen

3. Arvaamattomuus pedagogiikan elementtinä
 Tiina Nikkola & Heidi Elmgren

4. Dialoginen ja aktivoiva pedagogiikka yhteiskuntatieteiden opetuksessa
 Case: Luento-opetus
 Petteri Eerola

 

11. ASUMINEN JA KAUPUNKI

Koordinaattorit: Lotta Junnilainen, Helsingin yliopisto (lotta.junnilainen@helsinki.fi); Teemu Kemppainen, Helsingin yliopisto (teemu.t.kemppainen@helsinki.fi); Hanna Kettunen, Turun yliopisto (hanna.kettunen@utu.fi); Hannu Ruonavaara, Turun yliopisto (hanruona@utu.fi)

Työryhmäkuvaus: Työryhmä keskittyy asumisen ja kaupungin sosiaalitieteelliseen tutkimukseen. Sosiologipäivillä Rovaniemellä vuonna 2014 työryhmät toimivat erillään, mutta nyt esitykset on päätetty koota samaan työryhmään aihepiirien lähekkäisyyden vuoksi. Aihepiirit leikkaavat toisiaan, mutta vain osittain: kaupunkiin liittyy paljon muutakin kuin asumista, kuten kanssakäyminen julkisessa tilassa, ja toisaalta myös maaseudulla asutaan – ainakin vielä.

Sosiologipäivien teema – sosiologisen mielikuvituksen tulevaisuus – sopii asumisen ja kaupunkien tutkimukseen täydellisesti. Molemmat viittaavat kokemusmaailman ja elämänkulun kontekstuaaliseen luonteeseen. Mitä ehtoja ja mahdollisuuksia kaupunki ja kaupungistuminen asettavat myöhäismodernille elämälle ja asumiselle? Mitä suuntia ja näkymiä on havaittavissa ja kuviteltavissa? Mitä vaikutusmahdollisuuksia niiden suhteen todella on?

Työryhmän tavoitteena on koota yhteen asumisen ja kaupungin tutkimuksesta kiinnostuneita tutkijoita pohtimaan tuoreista näkökulmista näiden tutkimusalueiden rajapintoja ja tarkastelemaan niiden mahdollisuuksia ymmärtää kiihtyvässä vauhdissa muuttuvaa yhteiskuntaa. Työryhmään ovat tervetulleita kaikki esitykset, jotka käsittelevät sosiaalitieteellisestä näkökulmasta asumisen tai kaupungin tematiikkaa.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone L 206A (Liikunta)

1. Erilaisuusindeksi segregaation mittarina esimerkkejä Suomen kaupunkiseutujen aineistosta
 Jukka Hirvonen

2. Miten mitata sosiaalista sekoittamista ja paikallista kiinnittymistä
 Jutta Juvenius

3. Tieteen popularisointia naapuruustutkimuksen näkökulmasta – mahdollisuuksia ja haasteita
 Carita Lockmer

4. Millaisia vuokrien sääntelyn järjestelmiä Euroopassa on?
 Hanna Kettunen

5. Muistakaa, että te ette omista kotianne! – Kollektiiviset stigman käsittelyn strategiat kahdessa vuokratalovaltaisessa lähiössä
 Lotta Junnilainen

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone L 206A (Liikunta)

1. Asukkaiden toiminnalliset tarpeet ja elämäntyyliset arvostukset
 asumispreferenssitutkimuksen haasteena
 Risto Haverinen

2. Koti, koulu ja kaupunki: perheet ja sosiaalinen kouluvalintatila
 Sonja Kosunen

3. Missä on Kallion gentrifikaatio?
 Aleksi Karhula

4. Sosiologinen mielikuvitus ja yhteiskuntateoreettinen tilatutkimus
 Aleksi Lohtaja

5. Sosiaalinen disorganisaatio: teoreettisia ja empiirisiä havaintoja
 Teemu Kemppainen

 

12. TAIDE- JA KULTTUURISOSIOLOGIA

Koordinaattorit: Sari Karttunen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (sari.karttunen@cupore.fi); Pauli Rautiainen, Tampereen yliopisto (pauli.rautiainen@uta.fi); Sakarias Sokka, Jyväskylän yliopisto (sakarias.sokka@jyu.fi)

Työryhmäkuvaus: Taidesosiologia tutkii taidetta ja kulttuurisosiologia kulttuuria sosiologisten käsitteiden avulla. Tarkastelun kohteina ovat taiteen ja kulttuurin eri muodot sekä kaikki se toiminta, joka tekee taiteen ja kulttuurin mahdolliseksi yhteiskunnassa. Työryhmässä tarkastellaan sosiologisen mielikuvituksen avulla kulttuuri-ilmiöitä, taide- ja kulttuuri-instituutioita sekä taidemaailmaa. Esitykset voivat käsitellä vaikkapa kulttuuria toimintamahdollisuuksien kehystäjänä, taiteen ja kulttuurin käsittämistä nyky-yhteiskunnassa, kulttuurista kehitystä ja sen suuntia, taide- ja kulttuurialojen toimintaedellytyksiä, instituutioita uusien ilmiöiden mahdollistajina ja rajoittajina tai aikamme julkisuuksia kulttuuriymmärryksen tuottajina. Esitykset voivat keskittyä myös taide- ja kulttuurisosiologian oman aseman ja kehitystilan tarkasteluun tai taide- ja kulttuurisosiologian teoriaan ja teoreetikoihin.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone MaD 380 (Mattilanniemi)

15.00 Kulttuuripolitiikan ja taidepuheen nationalismi(t), kansallisen katseen rajat?
 Olli Jakonen

15.30 Luovasta taloudesta hyvinvointipuheeseen – taideinstituutio ja ”mobiili käänne”
 Tarja Rautiainen-Keskustalo

16.00 Suomalaisuus muuttuu – muuttuuko kirjallisuus?
 Katri Talaskivi

16.30 Uuden sukupuolisopimuksen taiteilijat?
 Feminisoitumisen vaikutuksista taiteen kentän toimintaan
 Taija Roiha

17.00 Sosiologinen mielikuvitus televisioformaattien tutkimuksessa:
 Adaptaation rakenteet, toimijat ja käytännöt
 Heidi Keinonen

17.30 Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus -hankkeen esittely
 Pauli Rautiainen

17.45 Artsequal -hankkeen esittely
 Sari Karttunen

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone MaD 381 (Mattilanniemi)

9.00 Aistimelliset tilat: Vertaileva tapaustutkimus kulttuurirakentamisen prosesseista
 Aino Alatalo

9.30 Mesenaateista yritysyhteistyöhön – elinkeinoelämän toiminta taidemaailmassa ja yritysten taideohjelmien ammatillistuminen
 Teija Luukkanen-Hirvikoski

10.00 Taiteilijoiden työmarkkinatilanteen tarkastelua
 Rita Dahl

10.30 Musiikkiopisto-opiskelijoiden kokemuksia mukaan ottamisista ja
 ulossulkemisista musiikkiopistossa
 Heidi Elmgren

11.00 Yhteisö(taiteellisen) toiminnan eettinen muutos
 Minna Heikinaho

 

13. FIKTIO JA SOSIOLOGINEN MIELIKUVITUS

Koordinaattorit: Eriikka Oinonen, Tampereen yliopiston Porin yksikkö (eriikka.oinonen@uta.fi); Matti Hyvärinen, Tampereen yliopisto (matti.k.hyvarinen@uta.fi)

Työryhmäkuvaus: Työryhmässä pohdimme fiktion käyttöä opetuksen ja tutkimuksen näkökulmista. Keskustelemme, millä lailla fiktion käyttö kehittää tutkijan ja opiskelijan sosiologista mielikuvitusta. Pohjustamme keskustelua kokemuksilla Tampereen yliopistossa 2012–2015 toteutetusta monitieteisestä perhetutkimuksellisesta kurssista ja kevätlukukauden 2016 alussa toteutetusta uudesta kurssista, joiden opettajia ja opiskelijoita yhdistävänä lähtökohtana ja aineistona ovat olleet Ian McEwanin romaanit.

Kysymme, tekeekö fiktio tilaa luovuudelle ja mielikuvitusrikkaalle opettamiselle, oppimiselle ja tutkimiselle? Pohdimme millaista aineistoa fiktio tarjoaa yhteiskunnasta kiinnostuneelle tutkijalle ja opiskelijalle? Millaisia etuja ja haasteita liittyy fiktion käyttöön tutkimuksen ja opetuksen aineistona? Pohdimme myös, olisiko fiktiolla sijaa tutkimustulosten levittämisessä?  Työryhmän alustajat edustavat eri tieteenaloja, mutta heitä kaikkia yhdistää kiinnostus uusiin tutkimuksellisiin ja opetuksellisiin avauksiin sekä kokemus fiktion käytöstä opetuksessa ja tutkimuksessa.

Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan!

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone L 207 (Liikunta)

1. Fiktio opetuksessa: kokemuksia hajoava perhe –kurssilta
 Eriikka Oinonen

2. Mielikuvituksellinen tarina historioitsijan aineistona: Apuleius ja McEwan
 Ville Vuolanto

3. Lauluja kylähulluista ja päiväunista
 Pälvi Rantala

4. ”Fiktion kiertotie” ja sosiologinen mielikuvitus
 Matti Hyvärinen

5. Paul Ricouerin kolmivaiheinen mimesis ja horisonttien fuusioituminen narratiivisessa prosessissa
 Rauno Huttunen ja Hannu L.T. Heikkinen

6. C.Wright Mills: Kirjeitä toverille
 Juha Suoranta

 

14. YHTEISKUNNALLISET ILMIÖT, YHTEISÖLLISET KOKEMUKSET JA SOSIAALISET ONGELMAT

Koordinaattori:  Johanna Järvinen-Tassopoulos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (johanna.jarvinen-tassopoulos@thl.fi)

Työryhmäkuvaus: Mitä erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt kertovat tästä ajasta? Minkälaiset kokemukset synnyttävät yhteisöllisyyttä? Kuinka käsittelemme sosiaalisia ongelmia yksityisesti ja julkisuudessa? Mikä on sosiologisen mielikuvituksen tulevaisuus ilmiöiden, kokemusten ja ongelmien sekamelskassa? Mitä on yhteinen hyvä ja kuka sen määrittelee? Tarvitaanko mielikuvituksellisuutta riskianalyysissa, ongelmien ehkäisyssä ja tragedioiden jälkipuinnissa?

Työryhmässä keskustellaan sosiologisen tutkimuksen mahdollisuudesta ja kenties velvollisuudesta selittää pieniä ja suuria ilmiöitä, joista puhutaan ja väitellään, ja joita kummeksutaan ja pelätään. Kokemiseen liittyy subjektiivisia tunteita ja sen seurausten järkeilyä, mutta kokemukset voivat myös yhdistää yksilöitä, sukupolvia ja erilaisia ryhmiä luoden uusia yhdessä olemisen muotoja ja tapoja. Sosiaaliset ongelmat eivät pelkästään ilmaise ristiriitoja ja vastoinkäymisiä määrätyssä yhteiskunnassa, vaan ne paljastavat myös mahdollisia rakenteellisia vikoja, kyseenalaistavat vallitsevia normeja ja lisäävät tietoisuutta hyvässä ja pahassa. Työryhmässä voidaan myös tarkastella toisin ajattelemisen tapoja, erilaisten arvomaailmojen tulkintoja ja moninaisia kerrontatyylejä, joiden tulisi herätellä tutkijat ja asiantuntijat käyttämään sosiologista mielikuvitusta C. Wright Millsin hengessä.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone L 310 (Liikunta)

15.00 Rahapelaaminen ja rikollisuus
 Kalle Lind

15.30 Rahapeliongelma ja sen ehkäisy: avaintoimijoiden näkemyksiä
 Eija Pietilä

16.00 Sateenkaarinuoret päihde- ja mielenterveyspalveluissa
 Inka Sirén

16.30 Onko yhteiskunnallisesta ongelmasta vain haittaa?
 Suomalaisen rahapelitoiminnan yleishyödyllisyydestä
 Johanna Järvinen-Tassopoulos

17.00 Naisten imetysaikana kokemat tunteet ja niiden suhde imetysideaaliin
 Mehtätalo Hilkka

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone L 310 (Liikunta)

9.30 Nuoriin kohdistuvan perheväkivallan rodullisuus ja sukupuolisuus poliisin silmin
 Päivi Honkatukia & Martta Myllylä

10.00 Sähkösavukkeet terveyskansalaisuuden ja vaihtoehtolääkinnän muotona
 Otto Ruokolainen

10.30 Riskinotto, hallinta ja käyttäjäidentiteetit huumeiden sekakäytössä. Analyysi sekakäyttöepisodeista.
 Kati Kataja, Sanna Väyrynen, Pekka Hakkarainen, Sanna Kailanto, Karoliina Karjalainen, Kristiina Kuussaari & Christoffer Tigerstedt

11.00 Rikonnallinen ryhmäkäytäntö kulttuurisena karnevalismina
 Yrjö Kallinen

11.30 ”Ei kukaan viiltele ilman syytä”
 Nuorten kertomukset viiltelykokemuksista keskustelufoorumeilla
 Noora Hästbacka

12:00 Kiitokset

 

15. PELIN JA LEIKIN SOSIOLOGIA

Koordinaattorit: Jani Kinnunen, Game Research Lab, Tampereen yliopisto (jani.kinnunen@uta.fi); Juho Karvinen, Game Research Lab, Tampereen yliopisto (juho.karvinen@uta.fi)

Työryhmäkuvaus: Vaikka pelit ja leikit ovat aina olleet osa kulttuuria, ovat ne digitaalisen teknologian aikakaudella marssineet kulttuurin ja talouden näyttämöille aiempaa moninaisemmin tavoin. Peliteollisuudesta on tullut viihdeteollisuuden jättiläinen. Pelaajapopulaatioiden varttuessa ja monimuotoistuessa peleihin on alettu suhtautua yhä enemmän myös positiivisia piirteitä sisältävinä kulttuurituotteina. Kuitenkin myös vanhat kysymykset sopivista sisällöistä, peliriippuvuudesta ja pelaamisen yhteiskunnallisesta hallinnasta ovat edelleen ajankohtaisia. Pelillisiä ja leikillisiä käytäntöjä integroidaan niin opetukseen, työelämään kuin kulutukseenkin, mitä kautta niistä voi muodostua merkityksellisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen muotoja yleisemminkin yhteiskunnassa. Työryhmässä peleihin ja leikillisyyteen suhtaudutaan sosiologisella mielenkiinnolla ja vakavuudella, ja pohditaan, mitä pelin ja leikin esiinmarssi merkitsee yhteiskunnallisti.

Työryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät peleihin ja leikkeihin liittyviä sosiologisia kysymyksiä. Tervetulleita ovat empiiriset, käsitteelliset ja aikalaisanalyyttiset esitykset mikro- tai makrotason ilmiöistä, jotka voivat koskea joko alkuvaiheessa olevaa tai jo valmiimpaa tutkimusta. Työryhmä ei ole rajattu koskemaan vain digitaalisia pelejä tai rahapelejä, eikä esitysten tarvitse edustaa mitään tiettyä tutkimusperinnettä.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone L 208 (Liikunta)

1. Pelaajien rahankäyttö free-to-play- ja rahapeleissä
 Jani Kinnunen

2. Serendipisyys imitaatiopelissä
 Mika Simonen, Otto Segersven ja Ilkka Arminen

3. Don’t bite the hand that feeds you: Civil Society Organisations as receivers of public gambling revenues in Finland
 Michael Egerer

4. Digitaaliset kuilut ja verkkorahapelaamisen muutos 2006–2014
 Aki Koivula, Ilkka Koiranen ja Pekka Räsänen

5. Suurten ikäluokkien rahapelaaminen: kulutus, luokkaerot ja historiallinen muutos
Riitta Matilainen ja Maria Heiskanen

6. Digitaalinen pelikulttuuri sosiologisen mielikuvituksen haasteena
 Juho Karvinen

16. RIKOLLISUUDEN, KONTROLLIN JA VÄKIVALLAN TUTKIMUS

Koordinaattorit: Karoliina Suonpää, Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (karoliina.suonpaa@helsinki.fi); Matti Näsi, Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (matti.j.nasi@helsinki.fi)

Työryhmäkuvaus: Rikollisuuden, kontrollin ja väkivallan tutkimuksen työryhmään toivotaan rikollisuutta, väkivaltaa, poikkeavuutta, sosiaalista kontrollia ja seuraamusjärjestelmää käsitteleviä esityksiä. Työryhmään ovat tervetulleita sekä teoreettiset että empiiriset esitykset, jotka tutkivat rikollisuutta, kontrollia ja valtaa koskevia kysymyksiä. Esitykset voivat pohjautua tutkimussuunnitelmiin, käynnissä oleviin hankkeisiin tai valmistuneisiin tutkimuksiin. Niin ikään tervetulleita ovat puheenvuorot ja keskustelunavaukset, jotka pureutuvat kriminologian ja kontrollin tutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag Auditorio 2 (Agora)
Sessio 1 klo 15:00–16.30

1. Asumissosiaalinen tuki ja uusintarikollisuuden ehkäisy
 Venla Salmi

2. Päihdekuntoutusohjelmat vankiloissa – Kuntoutusta kontrollin alla
 Teemu Kaskela ja Jouni Tourunen

3. “Joitakin muita tarkoituksia varten?” – Sosiologinen tutkimus viranomaisten rikolliseksi luokittelemasta moottoripyöräkerhosta
 Jussi Perälä

4. Etniset suhteet vankila-arjessa – etnografinen tutkimus yhdenvertaisuudesta, vankilahierarkiasta ja selviytymiskeinoista
 Helena Huhta

Sessio 2 klo 16:30–18:00

1. Ehdollisen vankeuden ohessa tuomittavan sakon tuomitsemiseen ja päiväsakkojen lukumäärään vaikuttavat tekijät – tilastollinen tarkastelu
 Mika Sutela

2. Lähisuhdeväkivallan eteneminen rikosprosessiin
 Monica Fagerlund

3. Valtion passiivisuus parisuhdesurmissa – kiellettyä sukupuolisyrjintää?
 Marjo Rantala

4. Yhteisövastuu työturvallisuusrikoksissa
 Anne Alvesalo-Kuusi ja Liisa Lähteenmäki

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone Ag Auditorio 2 (Agora)
Sessio 1 klo 9:00–10:30

1. Asuinalueen rikollisuus, havaittu epäjärjestys ja koettu tarve paikalliselle rikoksentorjunnalle
 Petri Danielsson

2. Yhteisö, syrjäytyminen ja rikoksen esto
 Kari Bruun

3. Vakuutusyhteiskunnan väärinkäyttäjät:
 Kriminologinen analyysi sosiaaliturva- ja vakuutusvilpistä Suomessa
 Pauli Rautiainen

4. Oikeuspsykiatristen potilaiden profilointi aikaisempien rikosseuraamus- ja psykiatrisen hoitohistorian perusteella
 Miisa Törölä

Sessio 2 klo 10:30–12

1. Vihan muodot sosiaalisessa mediassa:
 15–30-vuotiaiden kokemukset vuonna 2013 ja Pariisin terrori-iskujen jälkeen 2015
 Markus Kaakinen, Atte Oksanen, ja Pekka Räsänen

2. Nuorten käsityksiä luottamuksesta poliisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan
 Elsa Saarikkomäki

3. Heteronormatiivinen väkivalta – valta, normit, toimijuus
 Inka Sirén

4. Naisvankien desistanssi väkivallan näkökulmasta
 Vera Virolainen

 

17. GERONTOLOGINEN MIELIKUVITUS

Koordinaattorit: Antti Karisto, Helsingin yliopisto (antti.karisto@helsinki.fi); Elisa Tiilikainen, Itä-Suomen yliopisto (elisa.tiilikainen@uef.fi)

Työryhmäkuvaus: Yleisesti ottaen osaamme ounastella, että väestön ikärakenteen muutos säteilee suurin piirtein kaikkialle yhteiskuntaan. Mutta minne kaikkialle se säteilee, senkin tutkimisessa tarvitaan sosiologista mielikuvitusta, kykyä nähdä itsestään selvän ja ilmeisen taa sekä kykyä yhdistellä näennäisesti toisistaan erillään olevia asioita.

Yksilöllisestä vanhenemisesta puhutaan kovin kaksijakoisesti, joko valintojen tai välttämättömyyksien kehyksessä. Varhaisvanhuus saa ympärilleen valintojen ja toimijuuden raamit myöhäisvanhuuden näyttäytyessä sen vastakohtana, avuttomuutena ja alamäkenä. Puhe ”onnistuneesta ikääntymisestä” kumisee usein onttouttaan.

Tiukasti institutionalisoidusta elämänkulusta on siirrytty iän suhteen vaihtelevampaan elämänkulkuun, mikä näkyy elämäntyylien monimuotoistumisena. Sitäkään tutkimus ei ole parhaalla mahdollisella tavalla tavoittanut. Vanhuutta normitetaan muun muassa ”aktiivisen ikääntymisen” käsitteen avulla, mutta tarpeeksi ei tiedetä, miten yksilölliset kokemukset siihen sovittuvat. 

Millaista mielikuvitusta ikääntymisen tutkimisessa tarvitaan? Millaista on sosiaali- ja kulttuurigerontologinen mielikuvitus? Tai ”kypsä mielikuvitus”, käsite jonka avulla on tulkittu yksilöllistä vanhenemista ja siinä tapahtuvia identiteettimuutoksia? Mitä uutta ja innostavaa vanhenemisen tutkimuksen kirjavalla, monitieteisellä kentällä on tapahtumassa? Millaisia tutkimusotteita tarvitaan? Muun muassa näitä kysymyksiä työryhmässä pohditaan.

Toivotamme tervetulleeksi mielikuvituksekkaat puheenvuorot, joissa vanhenemista lähestytään eletyn elämän, kulttuuristen normien, toimintakäytäntöjen tai yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta. Työryhmässä esiteltävä tutkimus voi olla teoreettista tai metodologisesti suuntautunutta, se voi olla tutkimuksen tutkimusta, mutta myös käytännön kokeiluja esittelevää, vanhoja tuttuja kohteita uudella tavoin lähestyvää tai kokonaan uusia kohteita koskevaa empiiristä tutkimusta.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone MaD 248 (Mattilanniemi)

1. Mills, Picasso ja mielikuvitus, jota vanhenemisen tutkimuksessa tarvitaan
Antti Karisto

2. Radikaali vanhuus
Timo Kopomaa

3. Ei-aktiivisuus aktiivisen ikääntymisen diskurssissa
 Hilla Kiuru

4. Aktiivinen vanhuus vanhuspolitiikan kategorisoimana ja omaisettomien
vanhusten kertomana
 Päivi Ahosola

5. Wellness-kulutuksella kohti aktiivista kolmatta ikää
Veera Koskinen

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone MaD 248 (Mattilanniemi)

1. Metodologinen mielikuvitus gerontologiassa
 Hanna Ojala, Ilkka Pietilä, Marjaana Seppänen ja Elisa Tiilikainen

2. Omaishoidon arki. Tutkimus hoivan sidoksista.
 Ulla Tikkanen

3. Toissijainen sosiokulttuurisuus. Sosiokulttuurista vanhustyötä paikantamassa.
 Sointu Riekkinen-Tuovinen

4. Jatkuvuutta ja juhlahetkiä. Psykososiaalisen hanketoiminnan merkitykset  ikääntyneiden ihmisten arjessa.
 Minna Pietilä

 

18. MIELIKUVITUS NUORUUDEN TUTKIMUKSESSA

Koordinaattorit: Elina Pekkarinen, Nuorisotutkimusverkosto ja Lapsuudentutkimuksen seura (elina.pekkarinen@nuorisotutkimus.fi); Sanna Aaltonen, Nuorisotutkimusverkosto (sanna.aaltonen@nuorisotutkimus.fi); Tiia Laukkanen, Nuorisotutkimusverkosto (tiia.laukkanen@nuorisotutkimus.fi); Tarja Tolonen, Helsingin yliopisto (tarja.tolonen@helsinki.fi)

Työryhmäkuvaus: ”Siinä totesin, tein ratkaisuni, päätin ettei minusta missään tapauksessa tulisi poliitikkoa eikä varsinkaan siirtomaatavarakauppiasta, päätin pikemminkin panna pisteen, pysyä entiselläni – ja pysyin myös, pysyttelin monet vuodet siinä koossa, siinä varustuksessa.” Günter Grass, Peltirumpu.

Nuoriso on aina ollut yhteiskunnallisen suurennuslasin alla. Viime vuosina arvioivaan katseeseen on sisältynyt pakottavaa painetta. Tulevia sukupolvia odottavat paitsi maailman rajallisuuden haasteet myös vastuu tulevaisuuden kantokyvystä ja tuottavuusloikasta. Yhteiskunnallisen epävarmuuden lisääntyminen on vaikeuttanut nuorten ikäpolvien integroitumista globalisoituvaan maailmaan. Oheisen sitaatin kertoja Oskar ratkaisi aikuistumisen paineet jättäytymällä kolmivuotiaan kokoiseksi – ”pitäydyin rumpuuni, jotta minun ei tarvitsisi laskea kassaa”. Huoli nuorten syrjäytymisestä onkin ollut viime vuosien kestoteema: mitä tapahtuu, jos nuoret eivät kannakaan heille vyörytettyä vastuuta?

Tavoitteenamme ei kuitenkaan ole huolityöryhmä. Nuorisotutkimuksella on sosiologiassa ollut vakiintunut paikkansa, sillä nuoruus on tarjonnut sosiologeille sekä ehtymättömän tutkimusaiheiden lähteen että tuoreen tarkastelukulman maailmaan. Tieteenala on virittynyt tarkastelemaan nuoruutta ilmiönä, jolla on itseisarvo ja merkitys siihen latautuneiden jännitteiden rinnalla. Työryhmässä kysytäänkin, mitkä nuoruuteen liittyvät ilmiöt ovat tutkimuksessa pinnalla juuri nyt?

Nuoruus tutkimuskohteena pakottaa tutkijan mitä mielikuvituksellisimpiin tutkimusasetelmiin. Tutkijat ovat saaneet niskaansa kyynelkaasua, istuneet mukana koulubussissa ja yöpyneet joukkueteltassa. Millaisia metodologisia innovaatioita tutkijat ovat kehittäneet? Miten perinteiset tutkimustavat taipuvat tutkimukseen? Entä muovautuuko tutkimusetiikka uusien ilmiöiden ja menetelmien äärellä?

Toivotamme työryhmään tervetulleiksi kaikki nuoruudesta kiinnostuneet tutkijat eri tieteenaloilta. Tervetulleita ovat niin teoreettiset, metodologiset kuin empiiriset esitykset, mutta myös uudenlaiset esittämisen tavat. Annetaan sosiologiselle mielikuvitukselle siivet!

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag B301 (Agora)

1. Sata tapaa aloittaa tutkimus: nuorten sitouttamisen haasteet seurantatutkimuksessa
 Sinikka Aapola-Kari, Tarja Tolonen, Kaisa Vehkalahti, Matilda Wrede-Jäntti, Antti Kivijärvi, Ville Pöysä

2. Visuaalisia menetelmiä ja monipaikkaisen etnografian pohdintoja
uskonotieteessä
 Nina Maskulin

 

19. AJALLISUUS, TIETO JA MIELIKUVITUS

Koordinaattori: Jaakko Taipale, Helsingin yliopisto
(jaakko.taipale@helsinki.fi); Ville Erkkilä, Helsingin yliopisto
(ville.erkkilä@helsinki.fi); Tomi Lehtimäki, Helsingin yliopisto
(tomi.lehtimäki@helsinki.fi)

Työryhmäkuvaus: ”Mikään yhteiskuntatieteellinen tutkimus, joka ei palaa elämänhistorian, historian sekä niiden leikkauskohtien ongelmiin, ei ole kulkenut älyllistä taivaltaan päähän” (C. Wright Mills, Sosiologinen mielikuvitus 1990[1959])

Ajalliset kertomukset ovat yksi keskeisistä tavoista järjestää ja välittää yksilöllistä ja kollektiivista kokemusta. Kertomuksen muoto yhdistää menneen ja tulevan, ja yksilöllinen kokemus yhdistyy samalla laajempaan kulttuuriseen kontekstiin. Silti sosiologisesta keskustelusta on vaikeaa löytää vakiintuneita näkökulmia ajallisuuden tarkasteluun.

Kertomukset, sekä yksilölliset että kollektiiviset, ovat jatkuvassa muutoksessa: niitä luodaan, hyödynnetään, ylläpidetään, muokataan ja niistä käydään kamppailua moninaisin keinoin. Ajalliset kertomukset eivät siis ole monoliittisia narratiiveja vaan kertominen ja/tai ymmärtäminen ovat aktiivista merkitysten luomista.

Työryhmä kutsuu esityksiä, jotka käsittelevät joko sosiologian omia ajallisia kertomuksia tai sosiologisen tutkimuksen kohteena olevia narratiiveja yhteiskunnan eri osa-alueilta. Esitelmät voivat tarkastella  ajallisten kertomusten suhdetta esimerkiksi valtaan, kontekstiin, identiteettiin, skaalaan ja tilaan.

Esitykset voivat olla poikkitieteellisiä, teoreettisia tai empiirisiä, esitellä valmista tutkimusta, tai olla työ- tai ideavaiheessa, ja ne voivat olla Suomen, Ruotsin tai Englannin kielellä.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone MaA 204 (Mattlianniemi)

1. Ajallisuus, tieto ja mielikuvitus
 Tomi Lehtimäki

2. History of Vegan Utopia – An Idea Whose Time Has Come?
 Markus Vinnari & Mikko Kallionsivu

3. Suomen 1990-luvun laman identiteettipolitiikat: uusnationalismi
Ville Yliaska

4. Illuusiot suomalaisen sosiologian kentällä
 Johanna Hokka

5. Kokemuksista konteksteihin – Tarinat merkitysympäristöjen välisinä hiertyminä
 Antti Hyrkäs

6. Ajallisuus ja asiantuntijanarratiivi: oikeuspsykiatria, tuomioistuin ja tulkinnan ongelma
 Jaakko Taipale

7. Memory, anticipation and emotional history. Forging the identity of a Finnish Fascist.
 Ville Erkkilä

 

20. LUOTTAMUS, SOSIAALINEN ARVONTUOTANTO JA MONINAISET TALOUSJÄRJESTELMÄT

Koordinaattorit: Teppo Eskelinen, Jyväskylän yliopisto (teppo.h.i.eskelinen@jyu.fi); Juhana Venäläinen, Itä-Suomen yliopisto (juhana.venalainen@uef.fi)

Työryhmäkuvaus: Sosiologisessa taloustutkimuksessa kiinnitetään usein huomiota arvontuotannon sosiaalisiin ehtoihin. Siinä missä klassisessa talousajattelussa taloudellisen arvon ajateltiin syntyvän materiaalisen luonnon muokkaamisesta, nykyisin taloudellisen arvontuotannon ymmärretään perustuvan myös ihmisten välisen vuorovaikutuksen muotoihin. Esimerkiksi rahan arvon voidaan katsoa seuraavan yleistetystä luottamuksesta: rahalla on arvoa siksi, että rahaa käyttävän yhteisön jäsenet luottavat toistensa tunnustavan rahan arvon jatkossakin.

Tämä lähtökohta on johtanut erilaisiin avauksiin. Toisaalta tutkimuksessa korostuu luottamuksen rooli taloudellisen toiminnan mahdollistajana, ja spesifimmin luottamuksen tuotannon ja ylläpitämisen mekanismit. Vaihtoehtopolitiikan piirissä taas on koettu vaihtoehtoisten raha- ja vaihdantajärjestelmien nousu: eri tavoin itseorganisoituneet yhteisöt ovat kyenneet luomaan uusia järjestelmiä nimenomaan luomalla keskinäiseen luottamukseen perustuvia verkostoja (aikapankit, paikallisrahat, internetissä organisoituvat vaihto- ja yhteiskäyttöyhteisöt).

Työryhmässä käsitellään erilaisten talousjärjestelmien sosiaalisen arvontuotannon tapoja. Kutsumme siis työryhmään alustuksia, jotka käsittelevät luottamusta tai sosiaalisten suhteiden ja verkostojen merkitystä taloudessa, tai vaihtoehtoisia raha- ja vaihtojärjestelmiä tuntemattomien ihmisten välisen luottamuksen tuotannon näkökulmasta. Toivomme keskustelua myös siitä, voivatko itseorganisoituvat raha- ja vaihtojärjestelmät kasvaa pieniä yhteisöjä laajemmaksi säilyttäen samalla kykynsä tuottaa luottamusta. Työryhmään ovat tervetulleita yhtä lailla teoreettiset ja empiiriset esitelmät, pidemmälle vietyjen tutkimusten esittelyt ja työsuunnitelmat, kuin myös vaihtoehtoisten talousjärjestelmien aktivistien puheenvuorot.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone OPK 238 (Opinkivi)

1. Teoria toimintakyvystä ja yhteisöllisyydestä
 Jouko Kajanoja

2. Yrittäjyyttä edistävä vuorovaikutus – luottamuksen merkitys viranomaisten ja yrittäjien välillä
 Päivi Kujala

3. Kohti elämismaailmasuuntautunutta taloutta
 Sanna Ryynänen

4. Solidaarisuustalous ja oikeudet
 Laura Kumpuniemi

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone OPK 238 (Opinkivi)

1. Vaihtoehtoisten talousjärjestelmien kasvu ja yhteisön ongelma
Teppo Eskelinen

2. Sosiaalisen median kimppakyytiyhteisöt jakamistalouden rajapintoina
 Juhana Venäläinen

3. Nykyisen rahajärjestelmän ekososiaaliset vaikutukset ja rahajärjestelmän uudistaminen
 Lauri Väisänen

 

21. TRANSTUTKIMUS JA INTERSUKUPUOLISUUDEN TUTKIMUS

Koordinaattorit: Hanna Storm, QFemZine – Queeriä ja Feminismiä/QFemZine Queer and Feminism (qfemzine@gmail.com); Emmi Vähäpassi, Turun yliopisto (etevah@utu.fi)

Työryhmäkuvaus: Transsukupuolisuuden ja intersukupuolisuuden ympärillä käydään yhteiskunnallisia kamppailuja niin diskurssien, lainsäädännön kuin lääketieteellisten käytäntöjenkin osalta. Suomalaisessa yhteiskunnassa transruumiiden sääntely ja eugeniikan perintöä jatkavat käytännöt, kuten sterilisaatiopakko, ovat nousseet julkisuudessa esiin translain uudistamispyrkimysten myötä.

Trans- ja intersukupuolisten ruumiiden ja laajemmin sukupuolen moninaisuuden ympärillä vaikuttavat yhteiskunnalliset prosessit kytkeytyvät niin ruumiiden ja niiden sukupuoli- ja lisääntymisominaisuuksien sääntelyyn, siitä käytyyn poliittiseen kamppailuun kuin sukupuolen kaksijakoiseen kategorisointiinkin lainsäädännöllä ja viranomaiskäytännöissä sekä sukupuolitettuihin ja sukupuolittaviin tiloihin ja käytäntöihin. Nämä taas kytkeytyvät sukupuoliin ja sukupuolitettuihin ruumiisiin liitettyihin kulttuurisiin merkityksiin, joita toistetaan, haastetaan ja uusinnetaan esimerkiksi erilaisissa trans- ja intersukupuolisuuden mediarepresentaatioissa.

Yhteiskuntatieteellinen transtutkimus ja intersukupuolisuuden tutkimus on vielä uusi tutkimusala, ja suuri osa julkaistuista tutkimuksista keskittyy pohjois-amerikkalaiseen kontekstiin. Sen tähden onkin tärkeää tutkia trans- ja intersukupuolisuuden ympärillä vaikuttavia prosesseja ja valtasuhteita myös pohjoismaisessa kontekstissa. On tärkeää tutkia esimerkiksi sitä, miten transsukupuolisuuden lääketieteellinen sääntely ja lainsäädännöllinen tilanne, samoin kuin kulttuuriset merkitykset, joita sukupuoleen ja sukupuolitettuihin ruumiisiin liitetään, eroavat kunkin yhteiskunnallisen kontekstin mukaan. Toisaalta on tärkeää tutkia myös ylirajaisia prosesseja, kuten amerikkalaisten mediarepresentaatioita, erimaalaisten lääketieteen auktoriteettien tai transliikkeiden ylirajaista yhteistyötä. Samoin on tarpeen tarkastella esimerkiksi rodun, luokan ja ableismin suhteita transsukupuolisuuden ymmärryksiin, yhteiskunnallisiin käytäntöihin trans- ja intersukupuolisuuden ympärillä ja kokemuksiin esimerkiksi transyhteisöistä tai -prosessista.

Haemme työryhmäämme niin teoreettisia kuin empiirisiäkin esitelmäehdotuksia. Myös graduntekijöiden esitelmät ovat lämpimästi tervetulleita!

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone MaA 105 (Mattilanniemi)

1. Keinotekoinen normalisaatio ja intersukupuolisuuden lääketieteellinen hoito
Roosa Toriseva

2. Trans ja intersukupuolisuus queer-bioeettisinä kysymyksinä Suomessa
 Tiia Sudenkaarne

3. Trans työelämässä ja koulutuksessa: transnuorten kokemukset ja sukupuolen moninaisuuden diskurssit
 Jukka Lehtonen

4. Kuvitteelliset sukupuolten ylittämiset kink meme -yhteisöissä
Silja Kukka

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone MaA 105 (Mattilanniemi)

1. Analyysi sukupuolieron jäsentämisestä translakiuudistusta koskevassa
nettikeskustelussa
 Sofia Kari

2. Oikeus kaksinapaisen sukupuolikäsityksen tuolla puolen?
Intersukupuolisten ja transsukupuolisten henkilöiden oikeusasema Suomessa
 Marjo Rantala

3. Transsukupuolisuus ja lisääntymisoikeudet Suomessa
 Kaisa Kivipuro

 

22. VALTA ANTROPOSEENISSA – UUDET LÄHESTYMISTAVAT YMPÄRISTÖN JA KAPITALISMIN TUTKIMUKSESSA

Koordinaattorit: Tero Toivanen, Helsingin yliopisto (tero.toivanen@helsinki.fi); Otto Bruun, Helsingin yliopisto (otto.bruun@helsinki.fi / 0407714170)

Työryhmäkuvaus: Viime vuosina eri ihmistieteissä on pyritty kehittämään tutkimusotteita, joissa ylitetään vakiintunut mutta ongelmallinen dikotominen erottelu ei-inhimilliseen luontoon ja inhimilliseen kulttuuriin. Näitä tutkimusotteita on kannustanut ja niiden ajankohtaisuutta on korostanut ymmärrys ihmisyhteiskuntien aiheuttamista paikallisista ja/tai globaaleista ekologisista kriiseistä. Pyrkimystä uudenlaiseen tutkimusotteeseen on kutsuttu monilla nimillä muun muassa jälki-kartesiolaisuudeksi, uusmaterialismiksi tai posthumanismiksi. Ihmistoiminnan laaja-alaisia vaikutuksia on käsitteellistetty antroposeenin käsitteellä, joka viittaa historialliseen aikakauteen, jonka aikana ihmiskunnasta on kehittynyt pysyvästi maapallon ekosysteemeihin vaikuttava geologinen voima.

Tämä monitieteinen työryhmä haluaa koota yhteen eri tutkimusotteiden osaajia, joiden tutkimus osallistuu pyrkimykseen kyseenalaistaa vakiintunut luonnon ja kulttuurin välinen jaottelu. Erityisen kiinnostuneita työryhmässä ollaan ajatuksista, jotka kietovat metodologisesti yhteen luonnon, kapitalismin kehityksen ja poliittisen vallan teemoja.

Toivotamme tervetulleeksi esimerkiksi historiallisen sosiologian, ympäristösosiologian, ympäristöhistorian, antropologian, poliittisen ekologian ja kehitysmaatutkimuksen kentiltä ponnistavat tutkimusotteet ja traditiot. Työryhmään toivotaan luonnon ja yhteiskunnan välistä jaottelua koskevia teoreettisia tai metodologisia tarkasteluja sekä näitä hyödyntäviä empiirisiä tutkimuksia. Esitelmät voivat tarkastella esimerkiksi ihmisyhteisöjen ja luonnon välisen suhteen historiallista kehitystä; kapitalismin ympäristöhistoriaa tai kapitalismin historiaa ympäristöhistoriana; ympäristökonflikteja ja -kamppailuja; maailmantalouden rajaseutujen kehitystä ja muita luonnon ja kulttuurin välistä suhdetta luotaavia ja purkavia teemoja.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag C232 (Agora)

1. Valta Antroposeenissa – työryhmän lähtökohdat
 Otto Bruun & Tero Toivanen

2. Relationaalinen ihmiskäsitys: ihminen osana luontoa
 Tuuli Hirvilammi

3. Politiikkadiskurssin suuri käänne – siirtymä kestävästä kehityksestä
 planetaariseen politiikkaan
 Sauli Rouhinen, Antero Honkasalo & Arto O. Salonen

4. Vallan vääristymä ihmisen aikakaudella – ihmisen (väki)vallan purkaminen ekosofisen ajattelun ja elämäkeskeisen toiminnan avulla
 Toni Ruuska ja Pasi Heikkurinen

5. Monitieteisen tutkimusyksikön sosio-ekologisen viitekehyksen rakentaminen ja hyödyntäminen käytännössä
 BIOS-tutkimusyksikkö

6. Yllätysten puolesta: selitysvoiman houkutus, tietämisen ongelma ja käytäntöjen outous Antroposeenissa
 Tuomo Alhojärvi

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone Ag C232 (Agora)

1. Yhteiskunnallinen työ, antroposeeni ja ilmakehän rakentaminen: filosofinen ja empiirinen näkökulma
 Lauri Lahikainen

2. Muutos elinympäristössä. Historiattomuuden kokemuksesta ympäristösuhteen jälleenrakennukseen
 Outi Autti

3. Puun poliittiset materiaalisuudet: Metsä teollisten luokitusten rajoilla
 Jani Lukkarinen & Teijo Rytteri

4. Syanidi-Jussi ja Outokummun kaivoksen aineenvaihdunta
 Otto Bruun

5. Veloissa kuin tervanvetäjät – tervanpolton ja velkatalouden poliittinen ekologia 1800-luvun Kainuussa
 Tero Toivanen

 

23. TYÖELÄMÄN MUUTOKSET

Koordinaattorit: Minna Ylikännö, Kelan tutkimusosasto (minna.ylikanno@kela.fi); Merita Jokela, Turun yliopisto (merita.jokela@utu.fi)

Työryhmäkuvaus: Suomen perustuslaissa todetaan, että jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ja julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Työn laatuun liittyviin asioihin ei perustuslaissa oteta kuitenkaan kantaa, vaan niistä säädetään muussa lainsäädännössä. Yhä useammin on niin, että työntekijät ovat epätyypillisissä työsuhteissa tai on-off-työsuhteissa tehden työtä silloin, kun sitä on heille tarjolla. Nollatyösopimukset ovat nousseet vahvasti julkiseen keskusteluun, samoin freelancereiden asema. Joillekin työ tarkoittaa ainoastaan lyhyitä työsuhteita pitkienkin työttömyysjaksojen välissä. Erilaiset työelämän muutokset eivät koske ainoastaan Suomea, vaan ne ovat kansainvälinen ilmiö. Työelämästä on tullut katkonaisempaa ja epävarmempaa, mikä luo haasteita sekä toimeentuloturvajärjestelmille että laajemmin yhteiskuntien kehitykselle. Keskeinen kysymys on, miten löydetään tasapaino muuttuvan työelämän ja ihmisten hyvinvoinnin välille.

Edellä esitettyihin teemoihin liittyen työryhmään toivotaan sekä empiirisiä että teoreettisia papereita, joissa käsitellään elämistä työn marginaaleissa, työelämän muutoksia tai yhteiskuntien kykyä vastata näihin haasteisiin. Ryhmässä voi esittää valmiiden tutkimusten ohella myös tutkimusten tai projektien suunnitelmia

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag C231 (Agora)

1. Miksi ikääntyvien työllisyysaste on yli 10 vuoden ajan noussut selvästi nopeammin kuin muiden ikäryhmien työllisyysaste?
 Simo Aho

2. Työurat kolmella vuosikymmenellä ja niiden pysyvyyttä ennustavat tekijät
 Jussi Tanskanen, Jouko Nätti & Timo Anttila

3. Ammatillisen kuntoutuksen psykoterapian vaikutus myöhempään palkkakertymään – hyvinvoinnin tuotannon näkökulma ammatilliseen kuntoutukseen
Soininen Tiina

4. Määräaikainen työ, henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja myöhempi työura
Jouko Nätti, Merja Kauhanen, Satu Ojala

5. Työttömyys ihmisen nujertajana? Havaintoja pitkäaikaistyöttömien toimijuudesta
 Noora Elonen ja Jukka Niemelä

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone Ag C231 (Agora)

1. Palkkatyön prekarisaatio ja kasautuva epävarmuus 1984-2013
Pasi Pyöriä & Satu Ojala

2. Pathways to adulthood. Sequences in the school-to-work transition in Finland, Norway and Sweden
 Thomas Lorentzen, Olof Bäckman, Ilari Ilmakunnas , Timo M. Kauppinen

3. Äitien työelämäntarinat vakaan palkkatyön ulkopuolelta kerrottuna
 Lilli Rokkonen

4. Julkisen sektorin työtehtävät, yksityisen sektorin mahdollisuusavaruus. Työn määrittyminen korkeakouluopiskelijoille kohdennetuissa harjoittelupaikkailmoituksissa.
 Huilaja Heikki

5. Liikunnan yhteiskuntatieteilijät työmarkkinoilla – vuosina 2000–2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään.
 Antti Laine

 

24. USKONTOSOSIOLOGIA

Koordinaattori: Veli-Matti Salminen, Kirkon tutkimuskeskus (veli-matti.salminen@evl.fi)

Työryhmäkuvaus: Uskonto ja uskonnollisuus ovat enemmistölle suomalaisista yksityiselämään kuuluvia asioita, mutta samalla ne ovat globalisoituneessa yhteiskunnassa julkisempia kuin koskaan. Sorrettujen asiaa ajava paavi herättää kiinnostusta laajalti katolisen maailman ulkopuolella. Lähi-idän kriiseissä ISIS-organisaation tulkinta islamista taas jättää kysymysmerkkejä. Uskontososiologian työryhmässä haetaan analyyttistä ja kriittistä tarkastelupintaa uskontoon ja sen ilmenemismuotoihin.

Työryhmässä pohditaan esimerkiksi uskonnon ja uskonnollisuuden roolia yhteiskunnassa, uskonnon yhteisöllisyyden muutoksia ja uskonnollisen tradition eteenpäin siirtymistä. Tutkimuksellisesti kiinnostavaa on myös uskonnon limittyminen muun muassa kulttuuriin, politiikkaan ja talouteen sekä tähän liittyvä debatti uskonnosta julkisessa tilassa. Uskonnon kentällä tai sen reunamilla toimivat uudet liikkeet ja yhteisöt ovat niin ikään tarkastelun kohteena. On myös kiinnostavaa selvittää, miten yksilö asettautuu uskonnollisiin kollektiiveihin. Työryhmään ovat tervetulleita uskontososiologian laajaan tutkimusalaan liittyvät alustukset, jotka voivat olla esimerkiksi tutkimuksen esittelyjä, tutkimuksellisia avauksia, pohdintoja tai selvityksiä.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone MaA 104 (Mattilanniemi)

15.00 Kanavana toimivien naisten yrittäjyys henkisyyden markkinoilla
 Katriina Hulkkonen

15.30 Nuoret herättäjäjuhlilla – kuuluminen ja usko festivaalikontekstissa
 Paula Nissilä

16.00 Seksuaalisuus ja terapeuttinen käänne kirkossa
 Teemu Ratinen

16.30 Vanhoillislestadiolaisuus ja seksuaalivähemmistöt – kokemuskerrontaa
 Eetu Kejonen

17.00 Uskonto vankiloissa – tutkimus vankien uskonnollisuudesta, uskonnonharjoittamisesta ja sielunhoidosta vankiloissa
 Sami Puumala

17.30 Uskonnon merkitys muslimivangeille
 Torsten Winter

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone MaA 104 (Mattilanniemi)

9.30 Uskonto suomalaisessa mediassa – tapaus Päivi Räsänen
 Meri Toivanen

10.00 Voiko Eurooppa islamisoitua?
 Tapio Lampinen

10.30 Messu byrokraattis-rationaalisena toimivalta-alueena
 Tapio Lampinen

11.00 Uskonnollisuus ja kansalaistoiminta – yhtenevät ja erilliset elämänalueet
 Veli-Matti Salminen

11.30 Päätöskeskustelu

 

25. MIELIKUVITUKSELLINEN HYBRIDISYYS

Koordinaattorit: Päivi Husman, Työterveyslaitos (paivi.husman@ttl.fi) & Jan-Erik Johanson, Tampereen yliopisto (jan-erik.johanson@uta.fi)

Työryhmäkuvaus: Työryhmässä tarkastellaan keskustelussa ja useilla tieteen aloilla viime vuosina ponnella noussutta hybridisyyden ilmiökenttää. Onko kyseessä tuore oivallus ja löytö vai vanhoja villoja uusissa vaatteissa? Hybridisyyden voi mieltää ja määrittää monella eri tavalla ja useista viitekehyksistä käsin. Yksi lähestymistapa on käsitteellistää se kahden tai useamman, aiemmin toisistaan erillisenä ilmentyneen tai pidetyn uudenlaisena yhteenliittymänä tai kohtaamisena. Hybridisyys on myös jatkuvaa rajapinnoilla majailemista, rajapintaliikettä, rajojen hajottamista ja niiden rekonstruoimista. Sen voi nähdä eräänlaisena sekamuotojen sulaumana, tilana tai metaforana. Mitä kaikkea hybridisyys voi olla? Mitä ilmenemismuotoja se saa tarkasteluna vaikkapa yksilöiden kokemusten, toiminnan, sosiaalisten rakenteiden ja prosessien kautta?

Toivotamme työryhmään tervetulleeksi hybridisyyttä sosiologisen mielikuvituksen rajoja koetellen, venyttäen ja uudelleen muotoillen hahmottelevat puheenvuorot ja esitykset. Kiinnostavia kehystyksiä ovat muiden muassa digitaalisuus, uudenlainen arvonluonti, vuorovaikutus, verkostot ja strategisuus. Niin tutkimuksellinen kuin kehittämislähtöinen tulokulma (teoreettinen, empiirinen, laadullinen, määrällinen ja kaikkien näiden sekamuodot) sekä keskustelunavaukset että arviointi-, mittari- ja metodologinen jäsentämistapa sopivat työryhmään. Tarkastelu voi olla esimerkiksi yhteiskunnan, järjestelmien, organisaatioiden tai yksilön näkökulmasta lähtevää. Tai jotain ihan muuta.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag D121 (Agora)

1. Näkökulmia hybridisyyteen
 Päivi Husman

2. Hybridien muotoja
 Jan-Erik Johanson

3. Hybridinen institutionalismi ja verkostomainen hallintaparadigma hyvinvoinnin edistämisen taustalla
 Patrik Nordin

4. Janus-kasvoinen tutkija tiedonintressien ja rahoituksen ristipaineessa
 Petri Uusikylä, Frisky & Anjoy

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone Ag D121 (Agora)

1. Taide peruspalveluissa: näkökulmia hybridiammattilaisuuteen
 Heli Ansio, Pia Houni, Sara Lindström & Piia Seppälä

2. Työterveyshoitajien työnkuvan muutos ja hybridiammattilaisuus – Työn muuttuvien sisältöjen yhteensovittamista organisaation muutosprosessissa
 Inka Koskela, Katriina Tapanila & Lea Henriksson

3. Hybridiys eläkejärjestelmissä
 Ville-Pekka Sorsa 

4. Hiljaisuuden hybridisyys
 Noora Vikman

 

26. KESTÄVÄN KEHITYKSEN KULTTUURISET JA SOSIAALISET ULOTTUVUUDET

Koordinaattorit: Kaisu Kumpulainen, Jyväskylän yliopisto (kaisu.kumpulainen@jyu.fi) ja Mari Kivitalo, Jyväskylän yliopisto (mari.kivitalo@jyu.fi)

Työryhmäkuvaus: Kestävä kehitys rakentuu neljästä eri ulottuvuudesta: ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta. Keskusteluissa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin tulevaisuudesta korostuvat usein ekologiset ja taloudelliset tavoitteet ja mittarit. Silloin kun puhutaan kulttuurisesta tai sosiaalisesta kestävyydestä, jää usein epäselväksi mitä käsitteillä tarkoitetaan. Tämän työryhmän tarkoituksena on tarjota erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja kestävän kehityksen kulttuuriseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen.

Unesco on nostanut kulttuurisesti kestävän kehityksen yhteiskunnalliseen keskusteluun erityisesti kulttuuriperinnön ja monikulttuurisuuden näkökulmista, ja myös tiedemaailma on määritellyt tätä haastavaa käsitettä. Kulttuuri voidaan nähdä yhtenä kestävän kehityksen pilarina kolmen muun rinnalla, osana sosiaalista ulottuvuutta tai kestävää elämäntapaa ohjaavana periaatteena, arvoina ja käytäntöinä. Sosiaalisella kestävyydellä viitataan yleensä ihmisten hyvinvointiin ja tasa-arvoon, kuten oikeuteen työhön ja omaan kulttuuriin. Etenkin kulttuurin laajassa merkityksessä kulttuurista kestävyyttä ja sosiaalista kestävyyttä onkin usein vaikea erottaa toisistaan. Kansainvälisessä keskustelussa puhutaan myös eettisesti kestävästä kehityksestä ja kestävistä yhteisöistä. Kulttuurista, sosiaalista, eettistä ja yhteisöllistä kestävää kehitystä yhdistää se, että niissä on kaikissa kyse kestävän kehityksen inhimillisestä ulottuvuudesta.

Toivomme työryhmään esityksiä jotka käsittelevät kestävää kehitystä kulttuurisen, sosiaalisen, eettisen tai yhteisöllisen ulottuvuuden näkökulmasta. Kiinnostavia kysymyksiä ovat mm. Miten määritellä kestävää yhteisöä? Onko tämän hetkinen kestävän kehityksen politiikka myös sosiaalisesti kestävää? Miten kehittää mittareita kestävän kehityksen inhimillisten ulottuvuuksien arvioimiseen? Erilaiset empiiriset esimerkit, metodologiset avaukset ja teoreettiset keskustelut kulttuurin roolista ihmisten sosiaalista toimintaa ja yhteisöjen elämäntapaa ohjaavana periaatteena ovat erittäin tervetulleita.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone L 206B (Liikunta)

1. Tavoitteena hyvinvointi, toimihenkilöiden arvot ja asenteet talouskasvun puristuksessa
 Petri Palmu ja Paula Saikkonen

2. Sosiaalinen toimintakyky hyvinvoinnin ehtona?
 Sirpa Kannasoja

3. Interdisciplinary Future Earth, ARGIL and Latent global Sustainable Development
 Sirén Hanna

4. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävät palvelut huono-osaisten hyvinvoinnin tukena?
 Paula Saikkonen

5. Miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus kääntyy?
 Osallistuvan budjetoinnin paikalliset tulkinnat
 Liisa Häikiö ja Jarkko Salminen

 

27. AINEELLISEN YLIJÄÄMÄN KANSSA ELÄMINEN

Koordinaattori: Jarno Valkonen, Lapin yliopisto (jarno.valkonen@ulapland.fi)

Työryhmäkuvaus: Jäte on keskeinen ja näkyvä osa yhteiskuntaa, jokapäiväistä elämää, taloutta ja työtä. Jätettä tuotetaan, lajitellaan, vältellään, kierrätetään, kuljetetaan, hallinnoidaan, myydään, verotetaan, levitetään ja työstetään. Jäte kuormittaa, sitoo resursseja ja aikaa; sen kanssa eletään, jaetaan tilaa ja maisemaa; se yhdistää ja erottaa, tuottaa luokituksia ja sosiaalista järjestystä. Samaan aikaan se on myös itsessään resurssi ja arvonluonnin lähde. Kaikesta huolimatta jäte näyttäytyy yhteiskunnassa paradoksaalisesti näkyvänä näkymättömänä: asiana, jonka läsnäolosta ja kasautumisesta kaikki ovat tietoisia, mutta joka halutaan siivota pois näkyvistä. Jätettä ei kuitenkaan voi täysin hävittää, vaan ainoastaan muuttaa joksikin muuksi.

Työryhmässä käsitellään tätä toimintamme ja yhteiskunnan vääjäämätöntä ylijäämää ja -määrää. Miten olemme ylijäämän ja -määrän kanssa yhdessä? Miten sitä rajataan ja määritellään, mitä suljetaan ulos? Millaisten prosessien myötä asioista tulee roskaa tai jätettä? Kenelle jäte kuuluu? Mitä teemme jätteillemme? Miten elää jätteen kanssa? Miten tuotanto ja kulutus määrittyvät suhteessa jätteisiin? Entä miltä yhteiskunta näyttää, jos otetaan vakavasti jätteen perustava rooli yhteiskuntaa rakentavana tekijänä? Aineellisen ylijäämän kanssa eläminen -työryhmään toivotetaan tervetulleiksi kaikki jäteyhteiskunnasta, yhteiskunnan aineellisuudesta, kulutuksesta, esineistä ja materiasta kiinnostuneet.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone MaA 210 (Mattlianniemi)

15.00 Järjestäytymissanat

15.05 Kiertotalouden edistäminen Suomessa: Tapaustutkimus ravinteiden kierrätyksen käytäntöjen ja tekniikoiden kehittämisestä
 Erkki-Jussi Ojala

15.30 Dyykkaus lahjataloutena
 Olli Pyyhtinen & Turo-Kimmo Lehtonen

15.55 Paljonko lantaa on paljon – ja mikä on liikaa?
 Laskettavuus ja kestävän lannoituksen mutkikkaat rauhanehdot
 Helena Valve (SYKE) & Maria Åkerman

16.20 Tauko

16.35 ”Kirjat ovat oikeaa ongelmajätettä”
 Veera Kinnunen

17.00 Jätteestä almuiksi – ruoka-avun ja ruokahävikin yhdistämisen ongelmasta
 Ville Tikka

17.25 Leivästä jätteeksi – hävikkiä aiheuttavat toimijat ruokakaupassa
 Lotta Alhonnoro

17.50 Yhdyskuntajätteen uusjako Lapissa
 Jarno Valkonen & Heikki Huilaja

 

28. ASIANTUNTIJAT, IDEOLOGIAT JA MAAILMANMENO

Koordinaattori: Ilkka Pirttilä, Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto (ilkka.pirttila@outlook.com)

Työryhmäkuvaus: Bruno Latour kirjoitti, että ”yhteiskunta ei voi selittää geometriaa, koska se on uusi geometriaan perustuva yhteiskunta, joka alkaa puolustaa Syrakusan muureja Marcellusta vastaan”. Suunnitellun työryhmän pyrkii puntaroimaan tätä ”geometriaan ”(asiantuntemukseen) perustuvaa puolustustaistelua. Session lähtökohtana on se, että asiantuntijat muuttavat maailmaa ja maailma muuttaa asiantuntijoita. Mutta: mihin suuntaan nämä muutokset ovat menossa? Edistävätkö nykyasiantuntijat parhaan mahdollisen maailman tuloa? Tätä kysymystä halutaan pohtia tässä työryhmässä erilaisten teorioiden, tapaustutkimusten ja muiden analyysien valossa. Työryhmän teemana ovat yhtäällä asiantuntijat ja asiantuntijuus ja toisaalla ideologiat eli valtarakenteita yhteiskunnassa oikeuttavat tulkinnat. Näin ryhmä keskittyy tarkastelemaan asiantuntijuuden ideologisia ulottuvuuksia. Työryhmään sopivia esitysten aiheita ovat esimerkiksi seuraavat:

• Ketkä kelpaavat asiantuntijoiksi ja miksi näin on?
• Kenelle asiantuntijat kelpaavat?
• Miten asiantuntijat oikeuttavat oman työnsä ja rakentavat identiteettinsä?
• Miten markkinat, valtio ja kansalaiset ohjaavat asiantuntijakäytäntöjä?
• Miten asiantuntijoiden tiedon moraalisuus ja ideologisuus rakentuvat?
• Miten digitaalinen ja automatisoitu asiantuntijuus ratkoo ideologia ja moraalisia kysymyksiä?
• Miten asiantuntijuus kohtaa uusliberalismin ja populismin ideologiat?
• Miten media valikoi omat asiantuntijansa?
• Miten asiantuntijat osoittavat asiantuntijuutensa?
• Onko ja miten kriittinen asiantuntija on mahdollinen?
• Millaista on sosiologin asiantuntijuus ja sen ideologinen perusta?
• Mikä on sosiologin osaamisen ja tietämisen vastuu?

Suunnitellun session tarkastelun kohteena on siis yhteiskunnan asiantuntijavaltaistuminen ja asiantuntijuuden yhteiskunnallistuminen. Ryhmän esityksissä ”kaikki käy” eli puheenvuorot (ja paperit) voivat olla esimerkiksi päiväkirjaotteita, kuvitteellisia dialogeja, ideapapereita, teoriatarkasteluja, empiiristen tutkimusten metodologian tai tulosten esittelyjä. Erityisesti uudet ja sosiologian etnosentrisyyden ylittävät tavat esittää sosiologista asiantuntemusta ovat erityisen toivottavia.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone MaA 203 (Mattilanniemi)

15.00 Avaus

15.05 Miten kaunokirjallisuus tulkitsee “kirjoittavien asiantuntijoiden” nykytyötä?
 Ilkka Pirttilä

15.35 Marginaalista asiantuntijuutta?
 Sosiaalialan järjestöt sosiaalipoliittisen agendan asettajina
 Sophy Bergenheim

16.05 Tauko

16.20 Kuinka tutkia relationaalisia ilmiöitä vuorovaikutuksellisten kokeiden avulla? Imitaatiopeli vuorovaikutuksellisen asiantuntemuksen tutkimusvälineenä
 Ilkka Arminen & Mika Simonen

16.50 Voiko energiapoliittisia keskusteluja muuttaa?
 Professorityöryhmän vaikutus energiapoliittisiin keskusteluihin Suomessa
 Kamilla Karhunmaa

17.20 Defining public expertise: boundary-work in scientists and field experts accounts on public expertise in healthy eating
 Sampsa Saikkonen & Janne Huovila

17.50 Loppusanat

 

29. LAPSET, LAPSUUS JA SOSIOLOGIA

Koordinaattorit: Raija Raittila (raija.raittila@jyu.fi), Anna Siippainen (anna.siippainen@jyu.fi) & Mari Vuorisalo (mari.vuorisalo@jyu.fi)

Työryhmäkuvaus: Jo reilun kolmen vuosikymmenen ajan lapsia ja lapsuutta on tarkasteltu sosiologisen mielikuvituksen innoittamana. Monia eri tieteenaloja edustavat lapsuudentutkijat ovat käyttäneet ja soveltaneet yhteiskuntatieteiden teoreettisia ja metodisia työkaluja. Sosiologian puolella lapsuutta on tarkasteltu kuitenkin niukasti ja se on jäänyt tutkimuksissa marginaaliin. Tässä työryhmässä pohditaan miten ja mihin sosiologisia lähestymistapoja on lasten ja lapsuuden tutkimuksessa on käytetty ja mikä on sosiologian anti lapsuuden tutkimiselle. Lisäksi haastamme pohtimaan, mitä annettavaa lapsuudentutkijoilla on valtavirtasosiologialle. Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka lähestyvät lapsia, lapsuutta ja sosiologiaa raikkaasti. Toivomme esityksiä, joissa on rohkeita avauksia ja uhkarohkeitakin kokeiluja suhteessa sosiologiseen metodologiaan ja teorioihin. Työryhmän kommentaattoreina toimivat Leena Alanen ja Maarit Alasuutari

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone OPK 226 (Opinkivi)

1. Merkityssuhteiden jäsentyminen ja toisen kohtaaminen perusopetuksen alaluokilla
 Reetta Karttunen

2. Ruumiillisuus resurssina – lasten ruumiilliset taidot, osaamiset ja eronteot päiväkodissa
 Anu Kuukka

3. Lapsuuden merkitys suomalaisessa terveysjournalismissa
 Vienna Setälä-Pynnönen

4. (LAPSUUDEN)SOSIOLOGIAN KÄSITTEET JA VARHAISKASVATUS
 Paula Eerola-Pennanen

5. Näkökulmia Bourdieun käsitteellisten työkalujen hyödyntämiseen lapsuudentutkimuksessa
 Johanna Kiili & Johanna Moilanen

6. Toimijuuden erilaisuudet eriarvoisuuden peilinä
 Mari Vuorisalo

 

30. DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Koordinaattorit: Epp Lauk, Jyväskylän yliopisto (epp.lauk@jyu.fi) ja Erle Rikmann, Jyväskylän yliopisto (erle.rikmann@jyu.fi)

Työryhmäkuvaus: Yhteiskunnallinen digikausi kerää vauhtia ja vaikuttaa yhä voimakkaammin ihmisten elämään. Niiden yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten analysointi edellyttää tutkijoilta uusien tutkimusmenetelmien, näkökulmien sekä teorioiden luomista. Tämän työryhmän tavoitteena on tutustua digitaalisten yhteiskuntatieteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja keskustella uusista aiheista, kohderyhmistä, tutkimusmenetelmistä sekä vaaroista.

Esitykset:

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone Ag C133 (Agora)

1. Digitalisaatio ja yhteiskuntatieteellinen interventiotutkimus
 Mikael Seppälä

2. Teknologisesta työttömyydestä työelämän polarisaatioon: tietoteknologia ja työmarkkinat 1980-2015
 Oskari Lappalainen

3. Digitalisoituva poliittinen viestintä
 Iiris Ruoho

4. Mediakasvatuksen diskursiivisen hallinnointi verkkoympäristöissä
 Niina Uusitalo

5. Social media monitoring and analysis software and its application to social science
 Aleksander Semenov

6. Understanding Transnational Identities in a Multi-Sited Youth Community
 Erle Rikmann

 

31. TURVALLISUUDEN JA MAANPUOLUSTUKSEN SOSIOLOGIA

Koordinaattorit: Teemu Tallberg (FT) Maanpuolustuskorkeakoulu (teemu.tallberg@mil.fi); Tuula Kekki (VTT) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (tuula.kekki@spek.fi)

Työryhmäkuvaus: Miten yhteiskunnallinen turvallisuustyönjako ja kriiseihin varautuminen heijastelevat aikaamme? Maanpuolustuksen kentällä puolustusvoimat on päätoimija, mutta kokonaisturvallisuusajattelu ja kansainvälinen kriisinhallinta laajentavat yhteistoiminnan ja vastuut eri yhteiskuntasektoreille ja moninaisiin toimintaympäristöihin. Perinteiset turvallisuustoimijat, kuten poliisi, pelastustoimi ja puolustusvoimat, ovat saaneet rinnalleen onnettomuuksien ehkäisystä ja jälkihuollosta sekä humanitäärisestä avusta vastaavia toimijoita. Ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen erilaisten uhkien ja riskien varalta on viime kädessä turvallisuustyötä, johon osallistuvat viranomaisten lisäksi siviilit.

Työryhmä kutsuu koolle laajasti maanpuolustukseen, asevelvollisuuteen ja siviilipalvelukseen, turvallisuuteen, sotaan ja rauhaan liittyviä alustuksia. Teemaa voi tarkastella laajasti niin turvallisuuden, maanpuolustuksen kuin rauhan tutkimisen näkökulmista. Työryhmään toivotaan avauksia ja pohdintoja sekä empiirisiä ja teoreettisia esityksiä eri vaiheissa olevista tutkimuksista.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag C234 (Agora)

1. PARJATTU JA RAKASTETTU VÄESTÖNSUOJELU
 Tarja Wiikinkoski

2. KOLMANNEN JA NELJÄNNEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN JA PELASTUSALAN VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN JA KEHITTÄMINEN
 Päivi Kuosmanen

3. MARTAT JA VARAUTUMINEN
 Sari Niemisalo

4. TURVALLISUUSKULTTUURI KÄSITTEENÄ
 Hanna Honkavuo

5. KATSAUS YHTEISÖJEN KRIISINKESTÄVYYDEN MITTAAMISEEN
 Heikki Laurikainen

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone Ag C234 (Agora)

1. SIVIILIKRIISINHALLINTAA AFgANISTANISSA
 Maritta Itäpuisto

2. YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS JA SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS KÄSITTEELLISESTI JA SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN NÄKÖKULMASTA TARKASTELTUINA
 Juha Mäkinen

3. COMPREHENSIVE SECURITY AS CIVIC DUTY –
 Determining the Key Points for Research
 Kaci Bourdache

4. SOTILASOSSIOLOgIAN KÄYTTÄMÄTTÖMIÄ MAHDOLLISUUKSIA
 Veli Särmäkari

5. SIVIILIPALVELUSTAHTO SIVIILIPALVELUKSEN SUORITTAJILLA
 Valdemar Kallunki

6. ISÄLTÄ POJALLE JA TAKAISIN – YLISUKUPOLVINEN MAANPUOLUSTUSTAHTO
 Tiia Laukkanen

 

32. YMPÄRISTÖLIIKKEIDEN JA -KONFLIKTIEN TUTKIMUS

Koordinaattorit: Tapio Litmanen, Jyväskylän yliopisto (tapio.litmanen@jyu.fi); Esa Konttinen, Jyväskylän yliopisto (esa.konttinen@jyu.fi)

Työryhmäkuvaus: Toivomme esitelmiä, joissa keskitytään erityyppisiin ympäristöliikkeisiin ja –konflikteihin. Ympäristöliike poliittisena vaatimusliikkeenä sisältää monia tilallisia tasoja kuten myös monenlaisia aatteellisia, kulttuurisia ja tieteellisiä elementtejä sekä organisatorisia tasoja. Vastaavasti myös ympäristökonfliktien tutkimuksessa käytetään eri näkökulmia lähtien vaikka mikrotason vastakkainasettelujen erittelystä päätyen rakenteellisten yhteiskunnallis-ympäristöllisten tekijöiden tarkasteluun.

Ryhmässä voi siis olla kiinnostunut niin planetaaristen kysymyksien, kuten ilmaston muutoksen tai biodiversiteetin vähenemisen, aiheuttamista sosiaalisista liikehdinnöistä, kuin paikallisten ympäristöllisten kiistojen, kuten luonnonvara- tai rakentamiskamppailujen tutkimisesta. Esimerkiksi meneillään olevista vesistö- ja kaivoskiistoista tarvitaan tutkittua tietoa kuten myös ympäristöliikkeen historiallisesta kehityksestä tai rakenteellisista taustaehdoista. Ryhmän tarkoituksena on koota alueen tutkijoita keskustelemaan ympäristöliikkeistä ja –konflikteista sekä tutkimuksen nykytilanteesta ja tarpeista.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone Ag C133 (Agora)

1. Ylikansallisesti verkouttuvien ruokaliikkeiden ympäristötavoitteet
Marja Vehviläinen

2. Ympäristökonfliktit ja valtapelin strategiat
 Sanna Pettersson

3. Tieto merimetsokamppailun välineenä
 Pekka Salmi

4. Ympäristötoimijuuden vahvistaminen julkishallinnollisessa organisaatiossa
 Mikko Simula

5. ”Ei vettä rantaa rakkaampaa” – kokemustieto vesistöjen muutoksista ja muutosten vaikutuksista
 Sakari Möttönen, Esa Konttinen, Miikka Salo

 

33. MUOTOILTU YHTEISKUNTA

Koordinaattorit: Merja Kinnunen (merja.kinnunen@ulapland.fi) & Virve Peteri  (virve.peteri@uta.fi), DeSo –tutkijaverkosto

Työryhmäkuvaus: Työryhmää koordinoi Muotoiltu yhteiskunta (DeSo) –tutkijaverkosto, joka yhdistää eri tieteenalojen materiaalisesta kulttuurista kiinnostuneita tutkijoita. Työryhmään toivotaan esityksiä, jotka käsittelevät tavalla tai toisella ihmisten ja materian välistä yhteiselämää. Miten esineet ja materia osallistuvat ja ”sekoittuvat” arkeemme? Työryhmässä pohditaan, miten materiaaliset ratkaisut muotoilevat arjessa esimerkiksi sosiaalisia suhteita, sukupuolta, toiminnan mahdollisuuksia, palveluita, valtapositioita ja ruumiillista toimijuutta.

Kutsumme työryhmään myös esityksiä, joissa tarkastellaan materiaalisten ratkaisujen ja tuotteiden suunnittelua, tuotantoa, organisointia ja säilyttämistä. Tervetulleita ovat myös puheenvuorot, joissa pohditaan aineiston keruun ja tutkimuksen teon materiaalisia ehtoja. Materiaaliset ratkaisut voivat tarkoittaa esimerkiksi vaatteita, työtiloja, vaippoja, arkkitehtuuria, teknologioita, fanituotteita tai koruja. Työryhmä on avoin monenlaisille esityksille, jotka voivat olla luonteeltaan oraalla olevia ideoita tai valmiimpia tutkimuksia sekä painotukseltaan empiirisiä, metodologisia tai teoreettisia esitelmiä.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone L 142 (Liikunta)

1. Miten henkivakuutuslomakkeet muotoilevat yhteiskuntaa?
 Mikko Jauho

2. Kyselymittari toimijaverkostona: Pohdintoja kyselytiedon materiaalisuudesta
 Katri-Maria Järvinen

3. Uuden puettavan teknologian suunnittelu on käyttäjän toimijuuden muokkaamista?
 Riikka Matala

4. Hyvän elämän ainekset kolmella hyvinvoivalla asuinalueella Helsingissä, Brooklynissa (NYC) ja Madridissa
 Kaisa Kuurne (ent. Ketokivi)

5. Konttorista monitilatoimistoksi. Työtilat vallan teknologiana.
 Merja Kinnunen & Virve Peteri

 

34. YHTEISKUNTATEORIA

Koordinaattori: Tuukka Kaidesoja, Turun yliopisto (tuukka.kaidesoja@utu.fi)

Työryhmäkuvaus: Yhteiskuntateorian työryhmässä on katto perinteisesti ollut korkealla ja seinät leveällä. Esitysten aiheiden ei siis tarvitse esimerkiksi rajoittua johonkin tiettyyn teoriaperinteeseen. Toivottavia ovat niin sosiaalisuuden (sosiaaliteoria), yhteiskunnan (varsinainen yhteiskuntateoria) kuin aikakauden (aikalaisdiagnoosi) luonnetta teoreettisesti tarkastelevat esitykset. Myös sosiologisten tutkimusteorioiden käsitteelliset analyysit ovat tervetulleita.

Käsittelytavaltaan esitelmät voivat olla paitsi analyyttisia myös synteettisiä, vertailevia, rekonstruktiivisia tai käsitehistoriallisia. Varsinaisten yhteiskuntateorioiden ja niiden kritiikkien lisäksi tervetulleita ovat esitelmät, jotka käsittelevät yhteiskuntateorian ja empiirisen tutkimuksen välistä rajapintaa, sosiologisen teorianmuodostuksen metodologiaa, sosiologisten tutkimusteorioiden suhdetta lähitieteiden teorioihin, tai jotka sijoittuvat yhteiskuntateorian ja filosofian välimaastoon.

Esitykset:

Torstai 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone MaD 245 (Mattilanniemi)

15.00 Järjestäytyminen ja alkusanat

15.10 Giddens, Heidegger ja Daseinin (”inhimillisen läsnäolon”) ajallisuus
 Rauno Huttunen & Leena Kakkori

15.50 Hannah Arendtin (1906-1975) aikalaisdiagnoosi 1900-luvun yhteiskunnallisesta ja poliittisesta tilanteesta
 Ville Suuronen

16.30 Tauko

16.40 Näkökulmia sosiaaliseen ontologiaa
 Arto Laitinen

17.20 Sosiaaliset mekanismit tieteen ja korkeakoulutuksen tutkimuksessa
 Ilkka Kauppinen

Perjantai 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone MaD 245 (Mattilanniemi)

09.00 Julkishallinnollisten projektien käsitteellinen hahmottaminen Niklas Luhmannin teorian avulla
 Juha Koskela

09.40 Sosiologinen mielikuvitus Erving Goffmanin tuotannossa
 Johanna Hämäläinen

10.20 Tauko

10.40 Terapiakulttuurista terapeuttiseen yhteiskuntaan – terapiakulttuurin sosiaaliti eteelliset diskurssit
 Pekka Kuusela

11.20 Keskitason teoriat ja sosiologinen teorianmuodostus
 Tuukka Kaidesoja

 

35. MUUTTOLIIKESOSIOLOGIA

Koordinaattorit / Coordinators: Lena Näre, Helsingin yliopisto (Lena.Nare@helsinki.fi) & Päivi Pirkkalainen, Jyväskylän yliopisto (paivi.pirkkalainen@jyu.fi) 

Työryhmäkuvaus / Workshop description: Eräs globalisaation näkyvimmistä ilmiöistä on ihmisten lisääntynyt liikkuvuus eri valtioiden ja maanosien välillä. Muuttoliikkeet muokkaavat yhteiskunnan rakennetta ja ovat sosiaalisen muutokseen alkuunpanijoita niin lähtömaissa kuin maahanmuuton kohdemaissa. Muuttajista löytyy esimerkiksi sotaa tai ympäristökatastrofeja pakenevia, perheen ja rakkauden perässä muuttavia sekä seikkailua tai parempia ura- tai työmahdollisuuksia etsiviä ihmisiä. Toiseen maahan enemmän tai vähemmän pysyvästi muuttavien ohella valtioiden rajoja ylittävät myös kausityöläiset, komennustyöntekijät ja elämäntapasyiden takia muuttavat ihmiset. Lisääntynyt liikkuvuus luo siteitä eri paikoissa asuvien ihmisten välille ja vaikuttaa sekä lähettäviin että vastaanottaviin valtioihin ja yhteisöihin monin eri tavoin.

Muuttoliiketutkimukselle on tyypillistä käydä keskusteluja yli tieteenalarajojen, mutta aihetta tutkitaan myös nimenomaan sosiologisesta näkökulmasta. Sosiologisilla kysymyksenasetteluilla ja teorioilla on erityistä annettavaa muuttoliikkeiden tutkimukselle huomioimalla erilaisia valta-asetelmia sekä rakenteen ja toimijuuden välistä dynamiikkaa. Kysymykset, joita sosiologinen tutkimus analysoi liittyvät esimerkiksi maahanmuuttajien osallistumiseen niin työmarkkinoille, kansalaisyhteiskuntaan kuin politiikkaankin, uuteen yhteiskuntaan kiinnittymiseen, eriarvoisuuden mekanismeihin, syrjiviin käytäntöihin ja maahanmuuton politiikkaan ja hallintaan. Toisaalta muuttoliikkeet myös herättävät pohtimaan metodologisen nationalismin asettamaa haastetta sosiologisille käsitteille, teorioille ja metodeille, joita on perinteisesti kehitetty kansallisvaltiokehyksessä tietyn kansallisvaltion tarpeisiin.

Työryhmässä pohditaan, minkälaista on sosiologinen muuttoliiketutkimus Suomessa ja kartoitetaan käynnissä olevaa tutkimusta. Työryhmään toivotetaan tervetulleiksi esityksiä, joissa kerrotaan käynnissä olevista empiirisistä tutkimuksista, analysoidaan muuttoliiketutkimuksen metodologisia kysymyksiä ja/tai lähestytään aihetta teoreettisesti. Esitysten kieli voi olla joko suomi tai englanti.

…

Increased migration and mobility between different countries and continents is one of the most visible features of globalization. Migration affects societal structures and induces social change both in the sending and receiving regions. Some migrants flee wars and environmental disasters; some move for love or family reasons; for adventure or to find better work opportunities or career prospects. In addition to those who move abroad on a more or less permanent basis, there are also those who cross national borders as seasonal or posted workers, as well as those who migrate temporarily for lifestyle reasons. Increased mobility creates ties between individuals living in different places and has an impact on both the sending and receiving communities.

Migration research is by nature multidisciplinary, but mobility and migration can also be studied from a sociological perspective. Sociological research designs and theories contribute significantly to migration research by taking into account issues of power and dynamics between structure and agency. Issues which sociological research can tackle include participation of migrants into labour markets, civil society and politics; integration into the new society; mechanisms of inequality; discrimination and politics of migration management and multicultural policies. Migration as a phenomenon also highlights the challenge of methodological nationalism for sociological concepts, theories and methods that traditionally stem from the context of the nation state, and which have often been developed to match the needs of a particular nation state.

This workshop asks what sociological migration research is like, and explores current research on the subject in Finland. We welcome presentations that present on-going empirical research, analyse methodological issues in migration research and/or approach the subject from a theoretical angle. Presentations can be given either in Finnish or English.

Esitykset / Presentations:

Torstai / Thursday 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone / Room Ag C132 (Agora)

1. Racialised Boundaries of Welfarism and Belonging: Young Unemployed Russians’ Uses of Whiteness in Finland
Daria Krivonos

2. Citizenship constellations – young Finnish-Russian dual citizens as societal and transnational actors
Jussi Ronkainen and Kari Saari

3. Voluntary Work as a Form of Social Capital and as a Tool for Inclusion and Integration
Eeva Lindström

4. Migrant associations in the Finnish third sector: Cases of two Somali youth associations
Päivi Pirkkalainen & Abdirizak Mohamed

Perjantai / Friday 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone / Room Ag C132 (Agora)

1. Using biographical methods in migration and labour studies: advantages and challenges
Sonila Danaj & Erka Caro

2. Student-migrants’ as a new form of flexible labour – Employers in the service sector in Finland
Olivia Maury, Lena Näre and Jukka Könönen

3. Established and Emergent Migration Challenges in Finnish Education: The Key Dilemmas of Migration and Misrecognized Multidimensional Mobilities
David M. Hoffman, Driss Habti, Sirpa Korhonen and Melina Aarnikoivu

4. Kumppanuutta vai kontrollia? Kotoutumisen edistäminen monialaisena yhteistyönä – näkökulmana poliisin työ
Sari Vanhanen

5. Restricting the space of regularity – resulting in irregular migration
Elina Todorov

 

36. SOSIAALINEN ERIARVOISUUS / SOCIAL INEQUALITY

Koordinaattorit / Coordinators: Jani Erola, Turun yliopisto (jani.erola@utu.fi); Elina Kilpi-Jakonen, Turun yliopisto (elina.kilpi-jakonen@utu.fi); Mikko Niemelä, Turun yliopisto (mikko.niemela@utu.fi)

Työryhmäkuvaus / Workshop description: Työryhmässä käsitellään sosiaalista eriarvoisuutta määrällisen tutkimuksen näkökulmasta. Eriarvoisuudella tarkoitetaan tässä mitä tahansa sosiaalisen stratifikaation muotoa, joka luo systemaattista eriarvoisuutta erilaisten sosiaalisten ryhmien välille. Tutkimuskohteena voi olla koulutus (ml. koulutusvalinnat, ylin saavutettu koulutus, aikuiskoulutus), työmarkkinat (ml. luokka-asema, tulot, työttömyys, työn mielekkyyteen liittyvät tekijät) tai muu eriarvoisuuden muoto (esimerkiksi omistusasuminen, teinivanhemmuus, homogamia). Tutkittavat sosiaaliset ryhmät voivat perustua mm. perhetaustaan, koulutustasoon, sukupuoleen, maahanmuuttajuuteen, etnisyyteen tai siviilisäätyyn.

Työryhmään toivotaan tutkimuksia, jotka tutkivat eriarvoisuuden ylisukupolvisuutta tai sen kumuloitumista elämänkaaren aikana, sekä tutkimuksia, jotka pyrkivät selittämään sosiaalisten ryhmien välisiä eroja. Kansainvälisesti vertailevat tai pitkittäistutkimukset, jotka tutkivat yhteiskunnallisten rakenteiden ja instituutioiden (kuten etuus- ja palvelujärjestelmän) vaikutusta eriarvoisuuteen, ovat myös tervetulleita.

…

The working group focuses on quantitative research examining social inequality. By social inequality we mean any form of social stratification that creates systematic inequality between different social groups. The research may relate to education (including educational choices, highest educational attainment, adult education), labour markets (including social class, earnings, unemployment, quality of work) or another form of inequality (for example home ownership, teenage parenthood, homogamy).

The social groups researched may be based on social origin, education, gender, migrant status, ethnicity or marital status, for example. The working group invites presentations that examine the intergenerational transmission of inequality or how inequality accumulates over the life course, as well as presentations that aim to explain differences between groups. Cross-nationally comparative and longitudinal studies that examine the influence of social structures and institutions (such as the tax-benefit system and public services) on inequality are also welcome.

Esitykset / Presentations:

Torstai / Thursday 17.3.2016, 15.00–18.00, Huone / Room OPK 141 (Opinkivi)

15.00 Peruskoulujen lohkoutuminen ja yhteiskuntaluokat
 Piia Seppänen & Sonja Kosunen

15.25 Alueellinen eriarvoisuus ja nuorten hyvinvointi
 Sakari Kainulainen, Reija Paanen, Anne Surakka, Mika Gissler & Tiina Ristikari

15.50 Accumulation of social disadvantages in poverty pockets
 Teemu Vauhkonen & Johanna Kallio

16.15 The effect of early parental death on children’s tertiary education
 Sanna Kailaheimo & Jani Erola

16.40 Childhood socioeconomic position and educational track predict depression in late adolescence and early adulthood: a Finnish population based register study
 Kaarina Korhonen, Hanna Remes & Pekka Martikainen

17.05 Homicide as a climax of social marginalization?
 Karoliina Suonpää

17.30 Erilaiset aineistot, erilaiset tulokset?
 Sakari Kainulainen

Perjantai / Friday 18.3.2016, 09.00–12.00, Huone / Room OPK 141 (Opinkivi)

9.00 Miten kasautuva epävarmuus näkyy palkansaajien työuralla?
 Satu Ojala & Pasi Pyöriä

9.25 Family formation, early career and parental resources
 Heta Pöyliö, Zachary Van Winkle & Irene Prix

9.50 Retirement patterns and inequalities in earnings-pensions replacement rates in Finland
 Aart-Jan Riekhoff & Noora Järnefelt

10.15 Income based social stratification in terms of life satisfaction in Ireland during the period of economic crisis
 Mikko Weckroth, Teemu Kemppainen & Danny Dorling

10.40 Sick leave from work and voting booth? A register-based study on health and turnout
 Mikko Mattila, Hanna Wass, Hannu Lahtinen & Pekka Martikainen

11.05 Yksinhuoltajuus ja yhteiskunnallinen osallistuminen Euroopassa /
 Single parenthood and social inclusion in Europe
 Camilla Kantola

11.30 Toimeentulotuen saajien sairastavuus lääkekäytön perusteella
 Kaarlo Lekander, Elina Ahola, Heikki Hiilamo & Katri Aaltonen

 

37. BECOMING BODIES, BECOMING SOCIETIES

Coordinators: Salla Sariola, Turun yliopisto  (salla.sariola@utu.fi); Harley Bergroth, Turun yliopisto (hamber@utu.fi)

Workshop description: Recent theorisation on the body by authors like Margaret Lock, Judith Farquhar and Annemarie Mol has problematized the idea of a universal human body, the body proper. They have argued that it would be more appropriate to talk about the body in plural, as bodies, or the body multiple. This idea brings light to a blind spot in which the social is rendered the subject of analysis but the body is taken for granted and ignored. This session explores the possibility for the idea of a non-universal body, one that is contingent on time and space. How are bodies lived in different social, material and political contexts, and across different times? What does this idea of the body multiple do for the possibility of understanding and (re)negotiating health, medicine, subjectivity and societies?

We welcome empirical, theoretical and transdisciplinary papers that illuminate ways of understanding how the human body is sociomaterially constructed and not excised from subjectivity. On the most basic level this session questions the body-mind divide. It also challenges the simplistic notion that the body is the final frontier of what makes an individual who en masse make a society. Of particular interest are papers that discuss how bodies are collectively and actively performed, lived and shaped through globalised measurements, standards and policies, medical definitions and technologies as well as self-help and DIY practices. Language of the session is English.

Presentations:

Thursday 17.3.2016, 15.00–18.00, Room L 346 (Liikunta)

1. Kind of like life and liveability: or what we rarely talk about when we talk about men.
 Lina Bonde

2. Dreaming the Future: temporalities, bodies and selves in youth activating workshops
 Elina Paju

3. Touch as an affective practice
 Marjo Kolehmainen & Taina Kinnunen

4. The intangible bodies of population genetics
 Venla Oikkonen

Friday 18.3.2016, 09.00–12.00, Room L 346 (Liikunta)

1. Am I the Body I Am?: self-tracking and the organization of selves
 Harley Bergroth:

2. gender and experimentation in India: medical research, controversies and social movements
 Salla Sariola

3. Studying the collection and use of human body parts: methodological reflections
 Mianna Meskus

 

38. WORK AND PRECARITY IN A MOBILE WORLD

Coordinators: Lotta Haikkola, University of Helsinki (lotta.haikkola@helsinki.fi); Daria Krivonos, University of Helsinki (daria.krivonos@helsinki.fi)

Workshop description: Since late 1980s, neoliberal policy reforms and labour market restructuring have transformed work and labour. The introduction of so called activating labour market policies has meant a move from welfare to workfare, meaning that social benefits are conditional and require participation in measures, transforming particularly young people and long term unemployed into easily exploitable and sometimes free labour.

Migrant groups are often in insecure and precarious situation in the labour market due to multiple regulatory and discriminatory frameworks. Rapidly transforming and segmenting labour market often means that workers feel the need to be flexible and always adaptable. Many scholars have described the current condition as intensification and normalization of insecurity and precarity in working life, and life in general, making it hard for individuals and communities to build and imagine secure futures.

This workshop invites abstracts which analyse these developments. We welcome papers based on empirical research as well as more theoretically informed analyses. The workshop is organised by two research projects based at the Department of Social Research, University of Helsinki: Migrant Youth Employment – Politics of Recognition and Boundaries of Belonging (RECOGNITION, 2014-2017).

Presentations:

Thursday 17.3.2016, 15.00–18.00, Room OPK 330 (Opinkivi)

1. Translocal labour market as a game: Agency of Estonian migrant workers in the Finnish construction sector
Markku Sippola

2. Disrupted biographies and uncertain futures – Young adult migrants’ experiences of labour market activation
Lotta Haikkola & Daria Krivonos

3. FINNISH ACTIVE LABOUR MARKET MEASURES AND LONG-TERM UNEMPLOYED YOUTH. THREE DIFFERENT STORIES OF ACTIVATION
Sami Ylistö

 

39. POLITICAL SOCIOLOGY

Coordinators: Eeva Luhtakallio, Tampereen yliopisto (eeva.luhtakallio@uta.fi); Maija Jokela, Tampereen yliopisto (Jokela.Maija.E@student.uta.fi) & Georg Boldt, Tampereen Yliopisto (georg.boldt@uta.fi)

Workshop description: Austerity, migration, populist and radical tendencies, as well as repeatedly breaking armed conflicts around the world bring political dynamics in the center of everyday sociability in multiple ways. In the Finnish context, changes both in street demonstrations, voting patterns, and political debate seem fast and in part dramatic.

Political action is not limited to overt manifestations in the streets or votes in parliamentary settings, but mobilizes online and through networks that are maintained and expanded through the use of social media.  Global issues affect local agency and local actions can reach a global audience. Politics happens at coffee tables as well as in media spotlight.

Political sociology examines these locations, moves, and dynamics through studies addressing social movements, the civil society, participation and non-participation, rhetorics and justifications in political argumentation, and dynamics and structures of power.

How can sociological imagination help us in revealing the roots, reasons and possibilities for politicization? Where can and is politics and the political found?  The working group invites presentations that address empirical, methodological or theoretical questions relevant to political sociology.

The sessions will be held in English if the presentators or the audience include non-Finnish speakers.

Presentations:

Thursday 17.3.2016, 15.00–18.00, Room Lea Pulkkisen sali (Agora)

1. Changing party support pattern on precinct level in Finland 2003-2015
 Jukka Pietiläinen

2. Jakamisen politiikka
 Markku Lonkila

3. Feminist and personal politics in contemporary Russia
 Inna Perheentupa

4. The Finnish squatting movement in the 2000’s as a political movement
 Maija Jokela

Friday 18.3.2016, 10.00–12.00, Room Lea Pulkkisen sali (Agora)

1. It’s not Religion, it’s Politics: The Continuum between Political Awakening and Violent Extremism
 Karin Creutz

2. Transforming Conflict in Syria?
 Sanna Olli

3. National Political Cultures and global Isomorphism: Civil Society, State and Politics of Climate Change in Indonesia, India and Finland
 Eeva Luhtakallio