Työryhmät 2020

Työryhmät on järjestetty alla listattujen teemojen mukaan ryhmiin tutustumisen helpottamiseksi. Teemaa klikkaamalla pääset selaamaan siihen kuuluvia työryhmiä.

Teemat:

Aineelliset yhteisöt

Alkuperäiskansatutkimus

Asiantuntemus, tieto ja hallinta

Digitalisaatio

Instituutiot ja toimijuus

Kognitiivinen sosiologia

Kulutussosiologia

Maanpuolustuksen sosiologia

Muuttoliikkeet

Sosiologia ja politiikka

Sukupuoli

Tiede, tieto, yhteisö

Työ, työelämä ja hyvinvointi

Yhteisöt ja yhteisöllisyys

 

Aineelliset yhteisöt -teema

 Työryhmät:

 

  1. Communities and Touristification of Space and Place

Koordinaattorit:

Tarja Salmela (University of Lapland), tarja.salmela@ulapland.fi

Työryhmän kielet: englanti ja suomi

This working group focuses on the question of Community in the context of tourism and travel. It invites scholars to critically engage in the discussion about touristification of spaces and places from the viewpoint of community formation, and preservation. Especially, but not restricted to, it invites scholars to reflect on the growing popularity of traveling in one’s home land – of traveling close and find new in ‘old’ and ‘usual’ – from the viewpoint of local communities. What happens when ‘everyday places’ – as essential sites of familiarity to local communities – become touristic attractions?

The workshop welcomes scholars with research and idea papers, current published articles, and other forms of contributions (such as art performances) to take part in the discussion. The contributions can be delivered both in English and Finnish.

The workshop is connected to University of Lapland’s ongoing project Envisioning Proximity Tourism with New Materialism (Academy of Finland 2019-2023), www.ilarctic.com.

 

  1. Environmental conflicts and conflict resolution efforts

Koordinaattorit:

Tapio Litmanen (Jyväskylän yliopisto) tapio.a.litmanen@jyu.fi

Lasse Peltonen (Itä-Suomen yliopisto) lasse.peltonen@uef.fi

Työryhmän kieli: englanti ja suomi

Intensification of human environmental imprint and expanding the scale of exploitation of natural resources also intensifies interest competition and conflicts. Geoscientists lead the discussion of whether humanity and the planet have entered into a new era they call Anthropocene. The term refers to the idea that we are living in a completely new geological epoch characterized by enormous human impact on Earth’s geology, ecosystems and climate. Biologists document alarming news on the crisis of biodiversity, of species and of ecosystems. Simultaneously we are urged to keep up the pace of economic growth and to increase global trade, investments, and finance, all of which have important implications for the natural environment. It is therefore no wonder that environmental conflicts erupt. Globally the number of conflicts is increasing.

In this working group, we aim to discuss various environmental conflicts and also means to resolve or transform them. The aim is also to analyze socio-political and socio-economic dynamics related to conflicts and how different societal actors try to address complex environmental conflicts. We welcome a variety of case studies on environmental conflicts and ways of dealing with them as well as theoretical explorations of environmental conflicts and conflict resolution efforts.

 

  1. GEOS – geo-social perspective to rocks and minerals in a more-than-human world

Koordinaattorit:

Veera Kinnunen (Lapin yliopisto) veera.kinnunen@ulapland.fi

Anu Valtonen (Lapin yliopisto) anu.valtonen@ulapland.fi

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

While majority of the more-than-human literature has focused on exploring the “bios” – the biologically living organisms such as animals and plants – this workshop starts thinking social life with and through the “geos”, that is, materials such as rocks, stones, and minerals surrounding, sustaining and constituting us. The recent debate around the Anthropocene has introduced the geological time-scale and earthly ontology to the forefront of social scientific debate (see e.g. Theory, Culture & Society 2017/2-3), and contributed to the emergence of geo-social literature that scrutinizes how social life entangles with, and is thoroughly interdependent with rocks, stones and minerals.

Until recently, the geosocial literature has been somewhat scarce and scattered along disciplines. This proposed workshop attempts to enrich the debate on geo-social by gathering together scholars with different disciplinary backgrounds sharing the interest in the geo-social approaches on rocks, stones and minerals.

We invite empirical, theoretical, epistemological and ethical openings on the issue of “geos” from across disciplinary borders. Contributions may range from empirical enquiries to theoretical or methodological openings. We encourage contributions drawing from various disciplinary and theoretical sources, including geology, archeology, history, cultural studies, feminist studies, STS, ethics, and philosophy. The topics may include e.g. explorations on minerals, rocks and stones as affective, sensory experiences; in everyday life; at leisure and work; questions on ownership and rights, ancient and contemporary cultural meanings and symbols; construction, building and architecture; arts and performance; businesses and livelihoods.

 

  1. Jätteen yhteiskunta

Koordinaattori:

Jarno Valkonen (Lapin yliopisto) jarno.valkonen@ulapland.fi

Työryhmän kieli: suomi

Jäte on keskeinen ja näkyvä osa yhteiskuntaa, jokapäiväistä elämää, taloutta ja työtä. Jätettä tuotetaan, lajitellaan, vältellään, kierrätetään, kuljetetaan, hallinnoidaan, myydään, verotetaan, levitetään ja työstetään. Jäte kuormittaa, sitoo resursseja ja aikaa; sen kanssa eletään, jaetaan tilaa ja maisemaa; se yhdistää ja erottaa, tuottaa luokituksia ja sosiaalista järjestystä. Samaan aikaan se on myös itsessään resurssi ja arvonluonnin lähde. Kaikesta huolimatta jäte näyttäytyy yhteiskunnassa paradoksaalisesti näkyvänä näkymättömänä: asiana, jonka läsnäolosta ja kasautumisesta kaikki ovat tietoisia, mutta joka halutaan siivota pois näkyvistä. Jätettä ei kuitenkaan voi täysin hävittää, vaan ainoastaan muuttaa joksikin muuksi. Työryhmässä käsitellään tätä toimintamme ja yhteiskunnan vääjäämätöntä ylijäämää ja -määrää. Miten olemme ylijäämän ja -määrän kanssa yhdessä? Miten sitä rajataan ja määritellään, mitä suljetaan ulos? Millaisten prosessien myötä asioista tulee roskaa tai jätettä? Kenelle jäte kuuluu? Mitä teemme jätteillemme? Miten elää jätteen kanssa? Miten tuotanto ja kulutus määrittyvät suhteessa jätteisiin? Entä miltä yhteiskunta näyttää, jos otetaan vakavasti jätteen perustava rooli yhteiskuntaa rakentavana tekijänä? Jätteen yhteiskunta -työryhmään toivotetaan tervetulleiksi kaikki jäteyhteiskunnasta, yhteiskunnan aineellisuudesta, kulutuksesta, esineistä ja materiasta kiinnostuneet.

 

  1. Ihminen ja muut eläimet – Monilajiset yhteisöt sosiologian tutkimuskohteena

Koordinaattorit:

Saara Kupsala (Helsingin yliopisto) saara.kupsala@helsinki.fi

Salla Tuomivaara (Turun yliopisto) sallatuomiva@gmail.com

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

Sosiologinen eläintutkimus on sosiologian kasvava tutkimusalue, jossa tarkastellaan ihmisten ja eläinten välisiä suhteita ja vuorovaikutusta. Tutkimusalueella on yhä voimakkaammin kritisoitu ja haastettu sosiologian ihmiskeskeistä perinnettä, jossa muunlajisten eläinten rooli ja toimijuus yhteiskuntien rakentajina on sivuutettu. Sosiologian peruskäsitteet (kuten yhteiskunta, yhteisö, toimijuus jne.) ovat olleet perinteisesti ihmiskeskeisiä ja ne on rajattu pelkästään ihmisiin, ulossulkien muut eläimet. Sosiologisessa eläintutkimuksessa näitä käsitteitä on laajennettu ja sovellettu koskemaan myös muiden lajien jäseniä. Yhteiskunnat, yhteisöt, yhteiskunnan instituutiot ja organisaatiot eivät aina koostu vain ihmisistä, vaan ovat monilajisia. Eläimet nähdään tutkimusalueella sosiaalisina toimijoina, jotka osallistuvat jaettujen merkitysten ja sosiaalisen elämän rakentamiseen. Eläinten lähestyminen toimijoina on haastanut myös sosiologian ihmiskeskeisiä menetelmiä. Sosiologisen eläintutkimuksen keskeinen kiinnostuksen kohde on eriarvoisuus, joka jäsentää ihmisten suhdetta muihin eläimiin. Tutkimusalueella on siksi tarkasteltu, kuinka lajien välistä eriarvoisuutta tukevia rakenteita, käytäntöjä ja ajatusjärjestelmiä tuotetaan ja ylläpidetään yhteiskunnissa ja yhteisöissä. Myös intersektionaalinen näkökulma on tutkimusalueella keskeinen: miten lajiin liittyvät eriarvoisuudet risteävät muiden eriarvoisuuksien kanssa. Tarkasteltaessa monilajisia yhteisöjä on tärkeää tutkia myös näihin liittyviä valta-asetelmia, vallan rakenteellisuutta, lajien välisiä hierarkioita ja eriarvoisuuksia. Työryhmään ovat tervetulleita esitykset, joissa tarkastellaan ihmisten ja muiden eläinlajien välisiä suhteita yhteiskuntatieteiden näkökulmasta, monilajisia yhteisöjä sekä monilajiseen sosiologiaan liittyviä menetelmällisiä ja käsitteellisiä haasteita.

 

Alkuperäiskansatutkimus-teema

Työryhmät:

 

  1. Alkuperäiskansojen poliittinen toimijuus

 

Koordinaattorit:

Pirjo K. Virtanen (Helsingin yliopisto) pirjo.virtanen@helsinki.fi

Sanna Valkonen (Lapin yliopisto) sanna.valkonen@ulapland.fi

 

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

 

Tämä työryhmä käsittelee alkuperäiskansojen poliittista toimijuutta ja sen erilaisia muotoja, tiloja ja agendoja. Alkuperäiskansat ovat valtiottomia poliittisia toimijoita, joilla on valtionrajat ylittäviä poliittisia elimiä ja yhteistyöverkostoja. Joillakin alkuperäiskansoilla, kuten saamelaisilla, on omat poliittiset instituutionsa valtion järjestelmissä. Myös YK on tarjonnut tärkeän poliittisen foorumin alkuperäiskansoille heidän työssään oikeuksiensa toteutumisen puolesta. Myös alkuperäiskansojen perinteiset hallintatavat ovat keskeinen osa niiden poliittista toimijuutta. Nämä kuitenkin muuttuvat ja saavat uusia muotoja suhteessa poliittisiin ja historiallisiin tilanteisiin. Samanaikaisesti alkuperäiskansojen museot, taide, media sekä kansalaisaktivismin eri muodot ovat tulleet yhä tärkeimmiksi tiloiksi ja tavoiksi alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden ja suvereenisuuden osoittamisessa ja toteuttamisessa. Myös alkuperäiskansojen perinteisten hallintomuotojen ja johtajuuksien vahvistamisesta käydään yhä enemmän keskustelua.

Tämä paneeli kutsuu esitelmäehdotuksia, jotka käsittelevät alkuperäiskansojen poliittista toimijuutta ja sen erilaisia muotoja ja tiloja. Kuinka alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus ja suvereniteetti ilmenevät erilaisissa perinteisissä ja ei-perinteisissä poliittisissa tiloissa? Miten toimijuutta sanallistetaan ja kehollistetaan? Kuinka alkuperäiskansojen perinteiset poliittiset käytännöt ja alkuperäiskansojen kielet kietoutuvat alkuperäiskansojen toimijuuteen ja suvereniteetin nykymuotoihin? Kuinka alkuperäiskansojen poliittinen toimijuus haastaa tai asettaa ongelmallisiksi vallitsevat ajatuksemme poliittisesta itsemääräämisoikeudesta ja kansalaisuudesta?

 

 

Asiantuntemus, tieto ja hallinta -teema

Työryhmät:

 

  1. Asiantuntemus ja tieto

Koordinaattorit:

Ilkka Arminen (Helsingin yliopisto) ilkka.arminen@helsinki.fi

Mika Simonen (Helsingin yliopisto) mika.simonen@helsinki.fi

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

Asiantuntijoiden asemaa on viime vuosina kyseenalaistettu monin tavoin. Yhtäältä perheen äidit kieltäytyvät rokottamasta lapsiaan vastoin asiantuntijoiden näkemyksiä, toisaalta terveyskeskuksista on löydetty valelääkäreitä. Uutisissa tunnettu tietokirjailija varoittaa vilpillisin keinoin toimivista nettihuijareista, sitten naapurissa toimii trollitehdas tuottaen harhaanjohtavaa tietoa meille. Suomeen on rantautunut tutkimusmenetelmä, ns. imitaatiopeli, jossa osallistujia pyydetään tuottamaan valheellista tietoa, huijaamaan toista.

Onko käsillä tietoon perustuvan luottamuksen rapautuminen ja asiantuntemuksen kuolema?

Tähän työryhmään kutsutaan asiantuntemusta ja tietoa käsitteleviä esitelmiä, jotka voivat olla teoreettisia, käsitteellisiä tai empiirisiä tarkasteluja. Alustukset voivat olla sosiologisia nykyhetken katsauksia, määrällisiä, laadullisia tai monimenetelmään perustuvia tutkimuksia tai suunnitelmia tulevasta. Millä tavoin asiantuntemuksen kriisi ilmenee, vai onko se pelkkä kupla? Kysymme, millaisia muotoja asiantuntemus ja tieto saavat ihmisten erilaisissa kohtaamisissa ja käytännöissä. Millä tavoin asiantuntemusta oikeutetaan tai haastetaan ja millä tavoin se muotoutuu seuraamukselliseksi? Entä onko olemassa kokemusasiantuntijuutta omana asiantuntijuuden lajinaan?

 

  1. Affect, desire, power, and community in academic knowledge formation

Koordinaattorit:

Salla Aldrin Salskov (University of Helsinki) salla.aldrinsalskov@helsinki.fi

Milka Njoroge (Åbo Akademi University) milka.njoroge@abo.fi

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

This proposed thematic stream analyzes, implicit and explicit imaginaries, expectations and ideals for how communities are made in academia as a matter of knowledge formation. How does a politics of epistemology matter for various communities in the academia, but also for the the general public, media, for activists and policy makers? How and when does knowledge function as community making of shared epistemologies, vision and affect, and when does knowledge formation function as a politics of inclusion and exclusion?

Critical gender, race, sexuality and queer studies are academic and epistemic fields that have been characterized as “identity knowledges” (Wiegman 2012), whose very existence depend, in various ways, on communities, real and imagined, challenged and negotiated.

By asking how a commitment to political and ethical change is expressed and felt in academia, this panel asks how academic communities visions relevance, epistemic and political. What happens in communities when visions crash, politics fail, and trouble seems to be the only outcome? What kinds of political imaginaries are referenced when knowledge production is seen to have “succeeded”?

We invite accounts that incorporate multi-layered frameworks and methodologies to explore notions of race/nationality, class, gender and sexuality in relation to the notion of community in ways that seek to challenge and facilitate knowledge formation.

 

  1. Tieteellinen tutkimustieto median ja politiikan kentällä

Koordinaattorit:

Ville Hallikainen (Luke) ville.hallikainen@luke.fi

Suvi Ronkainen (Lapin yliopisto) suvi.ronkainen@ulapland.fi

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

Kysymys tiedosta ja tieteellisen tutkimustiedon luotettavuudesta sekä käytettävyydestä näkyy monella tavalla mediassa, poliittisessa keskustelussa sekä tavassa, jolla tieteellistä tutkimusta arvioidaan ja rahoitetaan. Tieteellisen tutkimuksen käytettävyys, kyky tuottaa ratkaisuja tai osoittaa faktoja kamppailee tieteeseen kohdistetun epäluottamuksen vastinparina. Kun perinteinen tieteestä viestiminen toimi tavalla, jossa tieteen roolina oli loksauttaa puuttuvia palasia tiedon kenttään, elämme aikaa, jossa monimutkaiset luonnontieteelliset ja yhteiskunnalliset ilmiöt sekä tutkimuksen niistä tuottama tieto ovat sidoksissa toisiinsa. Yhden kohdan muuttaminen muuttaa enemmän tai vähemmän koko vyyhteä, johon asia liittyy. Päättäjillä ja medialla on myös omat intressinsä ja etunsa, joihin tieteen tuottama uusi tieto vaikuttaa – suuntaan tai toiseen. Tieteellinen tieto ei ole absoluuttista eikä mustavalkoista, vaan asioihin liittyy olettamuksia, epävarmuutta, ristiriitoja ja vaihtelua. Näiden hyväksyminen ei aina ole medialle tai päättäjille helppoa — elämmehän aikaa, jolloin politiikkaa perustellaan ’tiedolla’. Tervetuloa työryhmään analysoimaan tieteellisestä tiedosta kertomista nykyajassa, jossa perinteinen tieteestä viestiminen on muutoksessa samalla kun myös tiedon muodot ovat monimuotoistuneet. Kutsumme työryhmään tutkijoita käsittelemään tutkimustiedon haastamista ja luotettavuutta, tiedon politisointia sekä tiedosta viestimisen ulottuvuuksia maailmassa, jossa tietoa tuotteistetaan. Temaattisesti toivomme tervetulleeksi tutkijoita ympäristö- ja ilmastonmuutoksen, talouden, maahanmuuton ja sukupuolen aihepiireistä. Työryhmän ytimessä on kysymys siitä, miten tieteellinen tutkimustieto toimii ja selviää median ja politiikan kentällä.

 

Digitalisaatio -teema

Työryhmät:

  1. Communities online

Koordinaattorit:

Titi Ertiö (University of Helsinki) titiana.ertio@helsinki.fi

Robin Lybeck (Åbo Akademi University) rlybeck@abo.fi

Annamari Martinviita (University of Oulu) annamari.martinviita@oulu.fi

Työryhmän kieli: suomi ja englanti

Digital communication channels play an increasingly important role in the social lives of the majority of individuals nowadays. Online interactions with others are shaping activities and social norms both within the online environments themselves and outside of them, thus influencing social interaction in society as a whole. Communities are often dependent on the internet to organize their activities, and in some cases they exist only online. Unlike some traditional communities based on physical proximity, online communities form globally around shared interests, be they hobbies, consumption, peer-to-peer support, crowdfunding and micro-lending, product development or political affinities. Whether entirely online or strongly linked to offline social activities, these communities manifest in heterogenous ways on different media platforms in terms of composition, skills, and collective actions undertaken.

Online environments enable organisation and distribution of information at low costs, but raise questions regarding reach, depth, and access. The algorithmic curation of information flows online may create boundaries and result in bubbles and echo-chambers. Furthermore, the digitalization of community interaction may exclude those individuals with less motivation or skills to participate through these means. Common knowledge leads us to believe everyone is online, yet digital divide scholars have demonstrated the naiveté of this notion. How do we reconcile the benefits and challenges online communities have/produce/ in our digital societies?

This working group will therefore discuss a range of topics on online communities from their origins and composition to the societal effects they have both online and offline. We aim to contribute with informed and critical views on the role of communities in the increasingly digital landscape. We welcome proposals ranging from full to work-in-progress papers and from empirical work to theoretical reflections. Presentations can be structured as brief introductions to topics or questions to discuss. Questions may include, but are not limited to: What hinders or enables equal participation in the (online) communities? What forms of civic engagement and activism arise from communities online? How do online communities and networks affect offline social activities? What is the role of online platforms in facilitating communities and their exchanges?

 

  1. Julkispalveluiden digitalisaatio: Pysyvätkö kaikki mukana?

Koordinaattorit:

Ulla Buchert (Helsingin yliopisto) ulla.buchert@helsinki.fi

Laura Kemppainen (Helsingin yliopisto) laura.kemppainen@helsinki.fi ja

Työryhmän kieli: suomi

Julkisten palveluiden digitalisaatio etenee vauhdilla. Digitalisaatio voidaan ymmärtää digitaalisten teknologioiden käytön lisääntymiseksi palvelujen suunnittelussa, toimeenpanossa, käytössä ja arvioinnissa. Palvelujen digitalisointia perustellaan muun muassa palvelujen saatavuuden ja tehokkuuden parantamisella sekä tarpeella vastata väestön ikääntymisen ja kustannusten nousun synnyttämiin haasteisiin. Julkispalvelujen digitalisointiin ladataan siis varsin suuria odotuksia saamaan aikaan, kun sen mahdollisesti synnyttämät ongelmat, epätasa-arvo ja syrjäytyminen ovat jääneet huomattavasti vähemmälle huomiolle.

Julkisten palvelujen digitalisoinnin vaikutuksia voidaan lähestyä ainakin palveluista vastaavien organisaatioiden, niissä työskentelevien ammattilaisten sekä palveluja käyttävien asiakkaiden, potilaiden ja kuntalaisten näkökulmasta. Julkispalvelujen järjestämisestä vastaavien organisaatioiden toimintaan kohdistuu erityisiä vaatimuksia, koska lainsäädäntö velvoittaa niitä huolehtimaan siitä, että kaikilla etuuksien ja palvelujen valintakriteerit täyttävillä ihmisillä on myös pääsy niihin. Onkin todettu, että julkispalvelujen digitalisointiin saattaa liittyä jopa perusoikeuksien toteutumatta jäämisen riskejä.

Digitaalisoidut palvelut ja digitaaliset järjestelmät muuttavat myös julkisissa palveluissa työskentelevien ammattilaisten työtä. Digitalisoinnin vaikutukset työhön voivat olla paitsi suunniteltuja ja ennakoituja, myös ennakoimattomia. Ne voivat kohdistua ainakin työn johtamisen ja organisoinnin tapoihin ja välineisiin, työntekijöiden työnkuviin, työtehtäviin ja -prosesseihin sekä työhön sisältyvään vuorovaikutukseen. Työn ammatillisen ytimen ja digitaalisten työvaiheiden yhteensovittamiseen saattaa liittyä ristiriitoja. Digitalisointi on synnyttänyt myös uudenlaisia osaamisvaateita sekä herättänyt työ- ja vapaa-ajan välistä rajavetoa koskevia kysymyksiä.

Toisaalta digitalisoidut palvelut vaikuttavat niitä käyttävien ihmisten asiointiin ja elämään. Digitaalinen asiointi edellyttää asiakkailta, potilailta ja kuntalaisilta entistä aktiivisempaa, itsenäisempää ja valveutuneempaa toimijuutta. Toisaalta sosiaalisen syrjäytymisen on todettu ennustavan digitaalista syrjäytymistä, mikä voi puolestaan voimistaa sosiaalista syrjäytymistä entisestään. Palvelujen digitalisointi saattaa siis lisätä etenkin jo valmiiksi, esimerkiksi maahanmuuttotaustan, mielenterveyden ongelmien, työttömyyden tai ikääntymisen vuoksi, heikommassa asemassa olevien ihmisten syrjäytymistä.

Työryhmässä pureudutaan julkispalvelujen digitalisaatioon ja sen vaikutuksiin organisaatioiden, ammattilaisten sekä asiakkaiden, potilaiden ja kuntalaisten näkökulmasta. Työryhmään odotetaan erityisesti julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisoinnin myönteisiksi ja kielteisiksi koettuja seurauksia käsitteleviä esityksiä, mutta myös muita julkispalveluja koskevat esitykset ovat tervetulleita. Esiteltävät tutkimukset voivat olla lähestymistavaltaan teoreettisia tai empiirisiä, menetelmiltään kvalitatiivisia tai kvantitatiivisia.

 

  1. Teknologia, digitalisaatio ja yhteiskunta

Koordinaattorit:

Anu Alanko (Oulun yliopisto) anu.alanko@oulu.fi

Riikka Matala (Lapin yliopisto) rmatala@ulapland.fi

Riitta Uusisalmi (Lapin yliopisto) riitta.uusisalmi@ulapland.fi

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

 

Teknologian ja ihmisten yhteiselon muodot ovat monipuolistuneet ja vakiintuneet koko 2000-luvun ajan. Teknologiset laitteet ja digitalisaatio ovat osana niin ihmisten vapaa-aikaa kuin työ- ja koulumaailmaakin. Älypuhelinten, digitaalisten kodinkoneiden, tablettien, älykellojen ja muiden digitaalisten teknologioiden myötä muokkaannumme ihmisinä. Päivän aikana ihminen on tekemisissä erilaisten koneiden, sovellusten ja järjestelmien kanssa, jotka säätelevät ihmisen toimintaa ja rytmittävät päivää jopa lupaa kysymättä ja pysyvästi. Internetin kautta pystymme ostamaan lomamatkan, olemaan yhteydessä kaukaisiin – ja läheisiin – ystäviin, tarkkailemaan kehon toimintoja, käyttämään sähköisiä palveluita ja huolehtimaan muistisairaasta vanhuksesta. Teknologian lisääntyvä käyttö koskettaa kaikkia ikäluokkia, sukupuolia ja erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä.

Digitalisaation kehittyminen vaikuttaa paitsi ihmisten arkielämään, se myös osaltaan muuttaa yhteiskunnallisia instituutioita ja organisaatioita. Tutkimuskohteena yhteiskunnan digitalisaatio on laaja tutkimuskenttä, joka sisältää niin laitteiden käytön kuin myös aineettomat toimijat, kuten big datan, pilvipalvelut ja sosiaalisen median. Digitaaliset teknologiat -käsitteessä (Hannelt et.al. 2015) yhdistyvät aineeton digitalisaatio ja aineellinen teknologia.

Käyttöliittymien moninaisuus ja erilaisten alustojen hallinta on kiinteä osa arkeamme, mutta onko niiden kanssa eläminen ja niiden käyttäminen enää vapaaehtoista? Voiko teknologian käytöstä enää kieltäytyä, jottei jäisi paitsi tarvitsemastaan informaatiota? Ovatko sähköiset palvelut kaikkien saatavilla ja käytettävissä? Millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia digitalisaatioon liittyy? Vaikuttaako digitalisaatio liiaksi arkeen, käyttäytymiseen ja toimintaan?

Työryhmään ovat tervetulleita yhteiskunnan teknologisesta kehityksestä, digitalisaatiosta, digitaalisista teknologioista, ja niiden sekä ihmisten välisestä yhteiselosta kiinnostuneet esitykset. Esitysehdotukset voivat olla niin tutkimusideoita kuin valmiiden tutkimustulosten esittelyitä.

 

Instituutiot ja toimijuus -teema

Työryhmät:

  1. Huono-osaisuus ja toimijuus

Koordinaattorit:

Sakari Kainulainen (Diakonia-ammattikorkeakoulu) sakari.kainulainen@diak.fi

Varpu Wiens (Diakonia-ammattikorkeakoulu) varpu.wiens@diak.fi

Joakim Zitting (Diakonia-ammattikorkeakoulu) joakim.zitting@diak.fi

Työryhmän kieli: suomi

Työryhmässä käsitellään tutkimuksia liittyen toimijuuteen taloudellisen niukkuuden alla. Työryhmässä etsitään vastauksia esimerkiksi kysymyksiin siitä millä tavoin itsensä huono-osaiseksi kokeva toimija voisi kokea olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta ja millä keinoin voimme varmistaa, että kaikki tulevat kuulluksi ja pystyvät vaikuttamaan elämänsä kulkuun? Työryhmässä etsitään vastauksia siihen millaista on huono-osaisen arki, miten tilanteesta pyritään selviytymään ja kuinka osallisuutta yhteisöissä voidaan vahvistaa? Ryhmään toivotetaan tervetulleeksi esityksiä eri tieteenaloilta rikastuttamaan keskustelua huono-osaisuudesta ja erityisesti siitä kuinka voidaan tukea ihmisten pyrkimyksiä niukkuudesta selviämiseksi. Työryhmässä pohditaan, miten tai millä menetelmin yhteisöihin voidaan tuottaa toimijuutta, joka auttaa rakentamaan merkityksiä vuorovaikutuksessa esimerkiksi toisten ihmisten, taiteen tai luonnon kesken.

 

  1. Toimijat ja yhteisöt sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Koordinaattorit:

Melisa Stevanovic (Helsingin yliopisto) melisa.stevanovic@helsinki.fi

Sanni Tiitinen (Tampereen yliopisto) sanni.tiitinen@tuni.fi

Työryhmän kieli: suomi

Työryhmässä tarkastellaan toimijoita ja yhteisöjä sekä näiden yhteenkietoutumista arjen tilanteissa. Yhtäältä tarkastelun kohteena voivat olla kasvokkaiset vuorovaikutukselliset kohtaamiset, joissa esimerkiksi samaan työyhteisöön kuuluvat toimijat, yhteistyökumppanit tai ammattilaiset ja asiakkaat kohtaavat yhteisen toiminnan äärellä. Toisaalta tutkimus voi kohdistua niihin diskursiivisiin ja narratiivisiin käytänteihin, joiden toimijat rakentavat kuvaa itsestään ja toisistaan sekä näiden suhteesta erilaisiin yhteisöihin ja yhteisöllisiin vuorovaikutustilanteisiin. Yhteistä näille näkökulmille on toimijoiden ja yhteisöjen välisen suhteen rakentamisen ja säätelyn näkeminen jatkuvana prosessina, jossa kielenkäyttö ja kehollinen toiminta näyttelevät keskeistä osaa.

Kutsumme työryhmään esityksiä, joissa toimijoiden ja yhteisöjen rakentumista tarkastellaan empiirisesti esimerkiksi keskustelunanalyysin, etnografian ja jäsenkategoria-analyysin tai muiden diskursiivisten menetelmien avulla.

Esitykset voivat tarkastella esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • Kuka rakentuu vuorovaikutuksellisessa kohtaamisessa toimijaksi ja miten?
  • Miten yhteisössä puhutaan niin yhteisö kuin sen jäsenetkin olemassa oleviksi?
  • Miten tuotetaan eroja ja samanlaisuutta yhteisön eri jäsenten välille?
  • Kuinka toimijat asemoivat itseään ja toisiaan suhteessa eri yhteisöihin?

Työryhmän esitykset voivat perustua valmiisiin, suunnitteilla oleviin tai keskeneräisiin tutkimuksiin.

 

  1. Institutionaalisen kaltoinkohtelun yhteiskuntatieteellinen analyysi

Koordinaattori:

Marjo Laitala (Oulun yliopisto) marjo.laitala@oulu.fi

Työryhmän kieli: suomi

Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten huono kohtelu on toistuva julkisen tyrmistyksen aihe. Tässä ryhmässä kartoitetaan, mitä sanottavaa sosiologialla on tai pitäisi olla institutionaalisesta kaltoinkohtelusta ja väkivallasta kasvatuksen, hoidon ja hoi-van laitoksissa. Mitä ilmiöstä tiedämme tai mitä meidän siitä pitäisi tietää?

Eduskunnan oikeusasiamies lausuu lastensuojelun epäonnistumisista tavan takaa ja valvontaviranomaiset jakelevat uhkasakkoja kehitysvammaisten ja vanhusten hoivalaitosten ylläpitäjille. Huonon kohtelun ja väärinkäytösten ilmeiseen laajuuteen nähden asiasta tiedetään hämmästyttävän vähän. Yhteiskuntatieteellisellä tutkimuksella ei ole ollut paljon sanottavaa esimerkiksi tilanteessa, jossa 93 % vanhusten sosiaalihuollon 24/7 -laitoksissa työskentelevistä sanoo havainneensa kaltoinkohtelua (Valvira 2016). Onko kaltoinkohtelu ja väkivalta sosiaali- ja terveydenhuollon instituutioissa akateemisesti epämuodikas aihe, vai onko sitä – syystä tai toisesta – vaikea tutkia? Työryhmään ovat erityisen tervetulleita metodologiset, käsitteelliset ja teoreettiset avaukset, empiirisiä tutkimustuloksia luonnollisesti väheksymättä.

 

  1. Yhteisöt suljetuissa laitoksissa

Koordinaattorit:

Mika Rautanen (THL/Helsingin yliopisto) mika.rautanen@thl.fi

Miisa Törölä (Itä-Suomen yliopisto) miisa.torola@uef.fi

 

Työryhmän kieli: suomi ja englanti

 

Millaisia ryhmiä psykiatrisissa yhteisöissä, sairaaloissa ja vankiloissa muotoutuu? Miten kontrollijärjestelmään ylhäältä alaspäin liittyvät kategoriat ilmenevät käytännön tasolla? Millaisilla mekanismeilla yhteisöllisyyttä syntyy tai on syntymättä suljetussa tilassa? Yhteisöt suljetuissa laitoksissa -työryhmään toivotetaan esityksiä, joissa käsitellään mielenterveyden, rikollisuuden ja syyntakeisuuden aihealueita. Esityksen aihe voi koskea laitoksen sisäisiä tai ulkopuolelle ulottuvia sosiaalisia verkostoja tai yhteisöjä. Myös muut aihealueen esitykset toivotetaan tervetulleiksi.

Esitykset voivat lähestyä työryhmän tutkimusaiheita teoreettisesti, empiirisesti tai metodologisesti. Monitieteelliseen työryhmään sopivat niin kriminologiset, sosiaalitieteelliset kuin muidenkin alojen esitelmät suunnitelluista, käynnissä olevista tai valmistuneista tutkimuksista

 

Kognitiivinen sosiologia -teema

Työryhmät:

  1. Cognitive sociology

Koordinaattorit:

Mikko Hyyryläinen (Helsingin yliopisto) mikko.e.hyyrylainen@helsinki.fi

Tuukka Kaidesoja (Helsingin yliopisto) tuukka.kaidesoja@helsinki.fi

 

Työryhmän kielet: englanti ja suomi

 

Sociologists and cognitive scientists research many similar topics, such as human action, decision-making, communication, emotions, and memory. It is not surprising that recent decades have witnessed a growing number of attempts to integrate the social and the cognitive sciences, or at least some of their parts. Although the idea of cognitive sociology has been around for some time, there are still many unanswered questions: Whether sociology and the cognitive sciences can be integrated and how? How does the fragmentation of both sociology and cognitive sciences affect the attempts to integrate these disciplines? What would empirical research in cognitive sociology look like? What kind of methods should be used in this research? What are its potential benefits and problems?

The objective of this working group is to bring together social scientists, psychologists and other cognitive scientists who are interested in and/or working on this topic which is known by various names, such as “cognitive social science”, “culture and cognition”, “cognitive social theory” and “cognitive sociology”. The presentations may deal with theoretical, methodological, empirical or historical issues. They may also be for or against the idea of cognitive sociology.

 

Kulutussosiologia-teema

Työryhmät:

 

 

  1. Enacting community economies within a welfare state 

 

Kirjanjulkaisu

Kirjoittajat (aakkosjärjestyksessä): Teppo Eskelinen, Tuuli Hirvilammi, Pieta Hyvärinen, Anna-Maria Isola, Maria Joutsenvirta, Laura Kumpuniemi, Janne Laiho, Sanna Ryynänen, Juhana Venäläinen

 

Julkaisutilaisuuden kielet: suomi ja englanti

 

Kaksi eri syistä suosittua ideaa näyttää törmäävän toisiinsa entistä useammin: itseorganisoituvat paikalliset talousjärjestelmät ja hyvinvointivaltio. Ensinmainittu ilmiö nousee uusyhteisöllisyydestä, vaihtoehtojen etsimisestä kapitalismille, omaehtoisuuden kaipuusta ja myös uusien viestintäteknologioiden ja alustojen synnyttämistä mahdollisuuksista. Yhä useammat ihmiset haluavat ”tehdä taloutensa itse”. Usein tällainen uusi omaehtoisuus näyttää kuitenkin hyvinvointivaltion universalismin ja virkamiesten organisointitavan vastakohdalta, ja tilanne synnyttää monenlaista hankausta ja kitkaa. Useimmat vaihtoehtotalouksien rakentajat kuitenkin sinänsä arvostavat hyvinvointivaltion ihanteita. Kysymys kuuluukin: onko näiden kahden ihanteen ja organisointimuodon pakko olla konfliktissa keskenään? Voivatko ne elää rinnakkaiseloa tai jopa oppia toisiltaan? Enacting community economies within a welfare state esittää näitä kysymyksiä sekä teoreettisesti että empiiristen esimerkkien avulla. Kirjan artikkelit valottavat, miten itseorganisoituvat järjestelmät neuvottelevat esimerkiksi hyvinvointikapitalismin arvokäsityksen, työpolitiikan, ruokajärjestelmän ja liikennejärjestelmän kanssa. Kirjan kirjoittajat ovat suomalaisia yhteiskuntatietelijöitä. Julkistustilaisuudessa kirjoittajat esittelevät keskusteluja kirjan taustalla, kirjan sisältöä ja kannustavat myös yleisöä keskusteluun hyvinvointivaltion kehittämisestä ja itseorganisoituvien järjestelmien tutkimuksesta.

 

Kirjan tiedot:

T.Eskelinen, T.Hirvilammi & J.Venäläinen (eds.) Enacting community economies within a welfare state. Mayflybooks 2020.

 

 

  1. Kulutuksen ja kulttuurin sosiologia

 

Koordinaattorit:

Taru Lindblom (Tampereen yliopisto) taru.lindblom@tuni.fi

Jarmo Kallunki (Tampereen yliopisto) jarmo.kallunki@tuni.fi

 

Työryhmän kieli: suomi

 

Työryhmä kokoaa yhteen laajasti kulutussosiologiseen tutkimuskenttään liittyviä, sekä teoreettisia että empiirisiä esityksiä. Työryhmän raamit ovat leveät: tervetulleita ovat kaikenlaiset esitelmät alkuvaiheessa olevista työpapereista aina valmiimpiin tutkimuksiin. Tarkastelun kohteiksi käyvät sisällöllisesti kulttuurin ja kulutuksen alueet – kuten vaikkapa ruoka, kirjallisuus, musiikki, pukeutuminen, elokuvat, muoti, urheilu, huumeet, internet – niin suomalaisessa kuin kansainvälisemmässä katsannossa. Niin ikään esitelmien teoreettiset lähtökohdat (ei siis vain esimerkiksi Bourdieu, Skeggs, Peterson tai Lahire, vaan miksei myös Simmel, Goffman, Elias, Goldthorpe, Willis, Veblen, jne.) samoin kuin menetelmälliset lähestymistavatkin voivat vaihdella monipuolisesti.

 

 

  1. Yhteisöllinen jakamistalous?

 

Koordinaattori:

Pasi Mäenpää (Helsingin yliopisto) pasi.maenpaa@helsinki.fi

 

Työryhmän kieli: suomi ja englanti

 

Jakamistalous ja muut kansalaisten keskinäiset taloudelliset toimintamuodot (vertaistalous, osallisuustalous, solidaarisuustalous jne.) edustavat merkittävää yhteiskunnallista muutosnäkymää, jossa taloudellinen ja sosiaalinen arvonmuodostus kietoutuvat yhteen. Jakamistalouden ydinajatuksia ovat 1) vajaakäytössä olevien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, 2) siirtymä omistajuudesta käyttöoikeuksiin sekä 3) vertaistoiminta ja -tuotanto.

Jakamistalouden taustalla on ajatus kuluttajista aktiivisina kansalaisina, jotka luovat ja jakavat palveluja ja hyödykkeitä toistensa kanssa. Jakamistalous lupaa tien kohti ekologisesti kestävää kulutusta, yhteisöllisyyttä, solidaarista taloudellista vaihtoa, uusia liiketoimintamalleja sekä tehokkaasti organisoitua työtä ja tuotantoa. Jakamistalous voi synnyttää myös riistäviä työsuhteita, lisääntyvää liikennettä ja hyvinvoinnin epätasaista jakautumista. Ekologisesta näkökulmasta jakamistalous on ristiriitainen ilmiö, sillä se lähtee yhtä aikaa sekä liiallisen kulutuksen kritiikistä että uusien kulutusmahdollisuuksien tavoittelusta.

Työryhmään toivotaan esityksiä jakamistalouden kentän eri ulottuvuuksista. Ne voivat koskea empiirisiä tapaustutkimuksia, käsitteellisiä analyysejä tai kehittäviä tutkimuksia liittyen esimerkiksi sääntelyyn tai uusien konseptien kehittelyyn. Esitysten toivotaan sisältävän päivien teeman mukaisesti yhteisöjä koskevaa pohdintaa mutta se ei ole välttämätöntä.

 

 

 

Maanpuolustuksen sosiologia -teema

Työryhmät:

 

  1. Turvallisuuden ja maanpuolustuksen sosiologia

Koordinaattorit:

Heikki Laurikainen, (Suomen pelastusalan keskusjärjestö) heikki.laurikainen@spek.fi

Teemu Tallberg (Maanpuolustuskorkeakoulu) teemu.tallberg@mil.fi

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

Turvallisuuden ja maanpuolustuksen yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa analysoidaan yhteiskuntien, ryhmien ja yksilöiden hahmottamia riskejä ja uhkakuvia, niihin varautumista sekä niiden muutoksia. Kansalaisten turvallisuuden tunne ja poliittis-strategiset uhka-arviot ovat vuorovaikutuksellisessa suhteessa, mutta niiden välillä voi olla myös jännitteitä. Turvallisuudessa on monia ulottuvuuksia, joista luottamus ja sidokset niin kanssaihmisiin, yhteisöihin, instituutioihin kuin yhteiskuntiinkin ovat sosiologian ja lähitieteiden keskeisiä tutkimuskohteita.

Millainen yhteiskunnallinen työnjako turvallisuuden tuottamisen ja turvallisuusosallistumisen kentällä vallitsee, ja millä lailla se on muutoksessa? Mitä keskustelut asevelvollisuuden uudistamisesta ja kansalaispalveluksesta sekä kolmannen ja neljännen sektorin rooleista turvallisuudessa kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta? Millä tavalla turvallisuustyön ja -osallistumisen instituutioissa ja yhteisöissä rakennetaan ja muovataan yksilöitä ja identiteettejä? Entä miten turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta puhutaan politiikassa ja laajemmassa julkisessa keskustelussa ja minkälaisina representaatioina niitä tuotetaan? Millaista on julkisten ja yksityisten turvallisuustoimijoiden kriittinen tutkimus? Millaisin teorioin ja metodein turvallisuustoimijoihin ja -instituutioihin kohdistuvaa tutkimusta tehdään?

Näihin ja muihin sekä teoreettisiin että empiirisiin kysymyksiin etsimme vastauksia tässä työryhmässä. Poikki- ja monitieteiseen työryhmäämme sopivat esitelmät suunnitelluista, käynnissä olevista tai valmistuneista tutkimuksista. Työryhmään ovat tervetulleita tutkijat, jatko-opiskelijat ja graduntekijät sosiologiasta ja muista yhteiskuntatieteistä. Edustettuja tutkimusaloja voivat olla esimerkiksi sotatieteet, politiikan tutkimus, rauhan- ja konfliktintutkimus, organisaatiotutkimus ja turvallisuustutkimus. Yksittäiset esitelmät voivat olla myös englanniksi.

 

Muuttoliikkeet-teema

Työryhmät:

 

  1. Sociology of Migration / Muuttoliikkeiden sosiologia

 

Koordinaattorit:

Olivia Maury (Helsingin yliopisto) olivia.maury@helsinki.fi

Paula Merikoski (Helsingin yliopisto) paula.merikoski@helsinki.fi

Lena Näre (Helsingin yliopisto) lena.nare@helsinki.fi

 

Työryhmän kielet: englanti ja suomi

 

Migration transforms societies. Increased transborder migrations create new transnational ties and communities, change existing communities, create solidarities and social struggles. Ongoing attempts to selectively control migration create exclusions from communities, produce new forms of insecure legal statuses, racialisations and nationalisms. At the same time, migrants are not only objects of control, but are involved in struggles around external and internal borders that consequently open up new spaces for solidarity and community. Migrant struggles often target the violent attempts of controlling migration and the administrative practices of migration regulation. Moreover, the production of precarious legal statuses and racializing practices point at the porosity of the ideal universal welfare state. Migratory movements also contribute to the undoing of imaginaries of national homogeneity and normative whiteness while migration as a phenomenon highlights the challenge of methodological nationalism for sociological concepts, theories and methods that traditionally stem from the context of the nation state, and which have often been developed to match the needs of a particular nation state.

 

We welcome presentations dealing with ongoing empirical research, methodological issues in migration research and theoretical approaches to the sociology of migration. Presentations can be given either in Finnish or English.

 

  1. Beauty is in the eye of the beholder? On Finland’s international image and it’s consequences for the community, country-branding and migrations

Koordinaattorit:

Anna Matyska (Katholieke Universiteit Leuven)

Wojciech Wozniak (University of Lodz) wojciech.wozniak@uni.lodz.pl

Työryhmän kieli: englanti

In the last decades many times and for many reasons Finland was on the headlines of global media. Spectacular rise of Nokia and high-tech industry lead to the public recognition of Finnish socio-economic model as unique case of efficient combination of competitive advanced economy with egalitarian welfare state and community-based thinking. Finnish policy planning has been praised for adapting quickly to the demands of the current phase of capitalism.

Efficiency and quality of the school system proved by international rankings became an important part of country’s success-story and Finnish educational system became element of globally exported know how. More recently, basic income experiment was frequently reported in international media putting Finland into the spotlight of the global debate about policy innovations. Finland is also widely recognized as a champion of equal rights, the forerunner of women’s political emancipation and the country with particularly high level of social trust. All these and many more examples defined and shaped public image of the country, and its international recognition.

We invite papers approaching the broad range of topics concerning Finland’s image in the international media and public debates. We are interested how this image is constructed and how it is used (consciously or not) as a part of country-branding and a tool of its soft power. Another dimension of possible themes concerns the perception of Finland by foreign political elites, general public and the immigrating population. Potential research questions to be addressed:

  • How is brand “Finland” recognized in global/international media and how it influences the perception of the general public?
  • What are the main tools of Finland’s soft power and “country-branding” used by various Finnish institutions (including the official diplomacy)?
  • How Finland’s image affects the international relations between Finland and different countries/supranational institutions?
  • Whether/how it influences the individual decision about potential choice of Finland as the destination of migration?
  • How it shapes the expectations of incoming migrants towards the community they are about to enter?
  • How it affects self-perception of Finns as the members of the national community with such a successful image?

We invite papers utilizing all possible theoretical frameworks and methodologies.

 

  1. Communities in transnational diasporas

Koordinaattorit:

Saara Koikkalainen (University of Lapland) saara.koikkalainen@ulapland.fi

Mari Toivanen (University of Helsinki) mari.toivanen@helsinki.fi

Östen Wahlbeck (University of Helsinki) osten.wahlbeck@helsinki.fi

Työryhmän kielet: englanti ja suomi

In the current global era, voluntary and forced migration, as well as different short-term mobilities of various kinds, forge ties across borders. This has generated a need for information about how diasporic communities operate, what is the role of migrant agency in creating and maintaining transnational ties, and how social resources can bridge the divide between migrants’ new home countries and societies of origin. Empirically grounded information on the scope, nature and intensity of migrant communities’ transnational engagements in different contexts can inform how structural factors impede or facilitate the creation of such engagements and what kind of roles do these communities play in their members’ everyday lives. The workshop invites papers that focus on, for example, (1) theorisations of transnational communities and diasporic networks, (2) the dynamics of communities’ social and political organisation in local, (trans)national and global contexts, and (3) how social resources such as migrant capital and different social, political and affective transnational ties and practices are mobilized as social/political action among members of diaspora communities both in the societies of settlement and departure.

 

Sosiologia ja politiikka -teema

Työryhmät:

 

  1. Oikeat ja väärät vähemmistöt

Koordinaattori:

Mika Luoma-aho (Lapin yliopisto) mika.luoma-aho@ulapland.fi

 

Työryhmän kieli: suomi ja englanti

 

Sanakirjat määrittelevät vähemmistöt ryhmiksi, joiden edustajia on enemmistöä vähemmän. Sosiologi Louis Wirth puolestaan määrittelee vähemmistön “ryhmäksi ihmisiä, jotka ulkonäkönsä tai kulttuurinsa vuoksi on eristetty muusta yhteiskunnasta, jossa heitä kohdellaan eriarvoisesti, jonka vuoksi he pitävät itseään yhteisen syrjinnän kohteina”.

Jotkin syrjityt ryhmät tunnistamme vähemmistöiksi, kuten esimerkiksi vammaiset, saamelaiset tai seksuaalivähemmistöt. Ainakin suomalaisessa yhteiskunnassa nämä ryhmät tunnistetaan sellaisiksi vähemmistöryhmiksi, joita ei saisi kohdella eriarvoisesti. Niillä on vähemmistöstatus, jota suojellaan lain voimalla.

Mutta on myös sellaisia syrjittyjä ryhmiä, joilla ei ole edellä mainittua statusta ja joita emme ole tottuneet kutsumaan tai edes ajattelemaan vähemmistöiksi. Esimerkiksi huumeiden käyttäjiä ei tavata puhutella vähemmistönä, vaan ennemminkin yhteiskunnallisena ongelmana tai kysymyksenä, joka valtion on ratkaistava tai poistaa. Toisena esimerkkinä voidaan mainita lihavuus. Sen ympärille on muodostunut kehopositiivisuusliike, joka vaatii että lihavuutta ei tarkastella terveydellisenä tai kansanterveydellisenä kysymyksenä, johon valtion tai yhteiskunnan on vastattava, vaan yhtenä hyväksyttynä elämäntapavalintana muiden joukossa.

Tässä työryhmässä pohditaan sitä, minkälaiset elämäntavat, identiteetit ja sosiaaliset kategoriat tunnistetaan ja hyväksytään vähemmistöiksi ja mitkä ei — ja miksi? Onko olemassa oikeita ja vääriä vähemmistöjä?  Lisäksi kysymme, mitä vähemmistöisyydestä tai sen kiistämisestä seuraa tai voi seurata eri vähemmistöille, enemmistöille ja yhteiskunnille?

 

  1. Poliittinen sosiologia

 

Koordinaattorit:

Veikko Eranti (Tampereen yliopisto) veikko.eranti@uta.fi

Eeva Luhtakallio (Tampereen yliopisto) eeva.luhtakallio@tuni.fi

Taina Meriluoto (Tampereen yliopisto) taina.meriluoto@uta.fi

 

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

 

Poliittisen sosiologian työryhmään ovat tervetulleita esitykset, joissa tarkastellaan poliittisen sosiologian ilmiöitä kuten esimerkiksi sosiaalisia liikkeitä, kansalaisuutta, osallistumista, kuulumista, protesteja, äänestämättömyyttä, julkista keskustelua, vapaaehtoistyötä, kansalaisyhteiskuntaa ja valtiota. Työryhmä järjestetään englanniksi mikäli ryhmässä on esiintyjiä, jotka eivät halua puhua suomeksi.

 

Political Sociology

 

The political sociology workgroup welcomes all papers thematically close to phenomena such as social movements, citizenship, participation, belonging, protest, voter abstination, public debate, voluntary work, civil society, or the state. In line with the conference theme we welcome in particular presentations in which inequality, polarization, and the intersectionalities of political marginalization emerge. The workgroup will be organized in English in case there are presentators who wish not to present in Finnish.

 

  1. Researching Minorities and Underprivileged Communities: Ethics and Innovation in Politically Engaged Research Methods

Koordinaattorit:

Leonardo Custódio (Åbo Akademi University) leocustodiophd@gmail.com

Camilla Marucco (University of Turku) cammar@utu.fi

 

Työryhmän kieli: englanti

 

There is an established and increasing interest among researchers to combine research and activist support to the struggles of minorities and underprivileged communities in Finland and elsewhere. Politically engaged studies on racism and anti-racism, migration, asylum, and cultural resistance have mushroomed across the social sciences and humanities. However, well-meaning scholars have faced concerned, suspicious and critical questions by people in traditionally researched communities. How does research contribute to the welfare of people under academic scrutiny? Does research reinforce rather than dismantle oppressive structures? How much do buzzwords such as “decolonization”, “participation” and “collaboration” actually disguise exploitative research practices? These and other similar questions have led to debates on how to develop ethical, respectful and transformative research. The working group “Researching Minorities and Underprivileged Communities: Ethics and Innovation in Politically Engaged Research Methods” focuses on societally conscious research exploring especially, but not exclusively, migration, (anti-)racism, and minorities’ resistance in different spaces. We welcome participants from various disciplines, genders, ethnicities and career stages. Accepted presenters are encouraged to reflect on their own solutions to practical, ethical and methodological challenges in research. We especially invite colleagues who have developed innovative ways of dealing with dilemmas that arise from research conducted in the intersecting spaces between activism and academia. This working group is part of the activities of the Activist Research Network, a collaborative initiative co-coordinated by Leonardo Custódio and Camilla Marucco. The network welcomes researchers in different career stages, from a range of disciplines, in Finland and abroad, who have conducted and developed different forms of politically engaged research. Together, we have pursued answers to methodological questions such as: How can we conduct truly collaborative rather than exploitative research? How to balance between the roles of “activist” and “researcher”? For further information on how to join the network, please contact the working group chairs.

 

  1. Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia

Paneelin koordinaattori:

Hanna Ylöstalo (Turun yliopisto) hanna.ylostalo@utu.fi

Paneelin kieli: suomi

Paneelissa esitellään maaliskuussa 2020 ilmestyvää teosta Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia: talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin (Gaudeamus, toim. Johanna Kantola, Paula Koskinen Sandberg ja Hanna Ylöstalo).

Suomessa elää vahvana mielikuva ”tasa-arvon mallimaasta”, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo on suomalaisen hyvinvointivaltion ominaispiirre. Tasa-arvoa mitataan, siihen vedotaan, sitä edistetään ja siitä kamppaillaan. Sukupuolten tasa-arvo on institutionalisoitu kansalliseen tasa-arvopolitiikkaan, jossa maan vaihtuvat hallitukset ja eduskunnat muotoilevat tasa-arvopolitiikan tavoitteita ja sisältöjä, tasa-arvoviranomaiset toimeenpanevat ja valvovat tasa-arvopolitiikkaa ja tasa-arvon toteutumista, ja yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin, kuten kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Teoksessa arvioidaan kriittisesti – uusimman tutkimuksen valossa – tätä tasa-arvopolitiikan rauhallista ja neutraalia kuvaa. Kirjaa motivoiva keskeinen kysymys on, onko tasa-arvopolitiikka muuttanut suuntaansa meillä Suomessa ja Euroopassa laajemminkin ja mitä merkitystä suunnanmuutoksilla on.

Paneelissa kolme kirjan kirjoittajaa esittelee omaa lukuaan kirjassa. Sitä ennen kirjan toimittaja Hanna Ylöstalo esittelee lyhyesti kirjaa kokonaisuutena.

Hanna Ylöstalo (TY) esittelee Anna Elomäen, Johanna Kantolan ja Anu Koivusen kanssa kirjoittamaansa lukua ”Samettikolmiosta uuteen politisoitumiseen: muuttuva feministinen toimijuus”. Luvussa pohditaan tasa-arvopolitiikan suunnanmuutosten vaikutuksia feministiselle toiminnalle Suomessa 2010-luvulla. Samettikolmion ja strategisten kumppanuuksien käsitteiden avulla kirjoittajat kuvaavat, mitä vaikeuksia perinteisillä naisjärjestöillä ja valtiollisilla tasa-arvoelimillä on ollut hallituksen talouskuripolitiikkaa ja strategista hallitusohjelmaa toteuttavan politiikan aikakaudella. Samalla feministisen toiminnan jatkuvuutta, mutta myös uusia tuulia, ovat edustaneet tutkijoiden ja uusien feminististen toimijoiden esiin tulo.

Miikaeli Kylä-Laaso (TAU) esittelee lukuaan ”Sivuutettu sukupuoli: kilpailukykysopimus, julkisen sektori ja tasa-arvopuhe eduskunnassa”. Hän analysoi Kilpailukykysopimuksen ympärillä käytyjä eduskuntakeskusteluja ja sitä, miten tasa-arvosta puhuttiin, minkälaista retoriikkaa käytettiin. Kilpailukykysopimus oli Sipilän hallituksen keskeisimpiä hankkeita, joka tähtäsi Suomen kilpailukyvyn kasvattamiseen työvoimakustannuksia leikkaamalla. Sopimus sai runsaasti kritiikkiä sen sukupuolittuneista vaikutuksista. Eduskuntakeskustelujen analyysi paljastaa, millä tavalla kilpailukykysopimuksen puolesta ja vastaan argumentoitiin ja millä tavalla sukupuolten tasa-arvo näyttäytyi talouspoliittisille tavoitteille alisteisena.

Vaiva-kollektiivin Lena Näre (HY) esittelee Olli Karsion, Antero Olakiven, Liina Soinnun ja Minna Zechnerin kanssa kirjoittamaansa lukua ”Vanhuus, vaiva ja tasa-arvo”. Luvussa käsitellään sitä, kuinka ihminen on hoivaa ja huolenpitoa tarvitseva, kanssaihmisten tuesta riippuvainen, olemukseltaan vaivainen olento ja kuinka vaivaan vastaamisella, vaivapolitiikalla, on monenlaisia sukupuolittuneita seurauksia. Ikääntyvien yhteiskuntien keskeisiä tasa-arvokysymyksiä ovat se, kuka saa hoivaa ja kuka ei, sekä se, kuka hoivasta vastaa. Molemmat kysymykset kietoutuvat yhteen muuttuvan toimintaympäristön kanssa, joka talouskurin, palveluiden uudelleen organisoinnin, markkinaistamisen ja niukkuuden politiikan myötä sysää hoivavastuuta enenevissä määrin yhteiskunnalta omaisille. Hoivatyö, sekä palkallinen että palkaton, on vahvasti sukupuolittunutta.

Esittelyjen jälkeen on aikaa yhteiselle keskustelulle ja yleisön kommenteille ja kysymyksille.

 

Sukupuoli-teema

Työryhmät:

 

  1. Sukupuolen ja seksuaalisuuden sosiologiaa / Sociology of gender and sexuality

 

Koordinaattorit:

Sofia Kari (Lapin yliopisto) sofia.kari@ulapland.fi

Leena-Maija Rossi (Lapin yliopisto) leena-maija.rossi@ulapland.fi.

 

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

 

Työryhmä on tarkoitettu kaikille sukupuolen ja/tai seksuaalisuuden sosiologiasta kiinnostuneille ja sitä tutkiville. Miten sukupuolen ja seksuaalisuuden muuttuvat määrittelyt näkyvät omassa työssäsi? Tarkasteletko sukupuolen ja seksuaalisuuden yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia tai kulttuurisia normeja ja niiden haastamista? Vai tarkasteletko sukupuolta ja/tai seksuaalisuutta suhteessa joihinkin muihin eroihin?

Luemme mielellämme metodologisia, empiirisiä tai teoreettisia näkökulmia edustavia abstrakteja eri vaiheessa olevista töistä. Näkökulmat voivat liittyä, mutta eivät rajaudu, esimerkiksi toimijuuden ja identiteettien, erilaisuuden ja samanlaisuuden, kuulumisen ja kuulumattomuuden teemoihin. Työstätpä sitten väitöskirjaa, artikkelia, kirjan lukua tai gradua, olet tervetullut mukaan, kunhan sukupuoli ja/tai seksuaalisuus on työsi keskiössä!

 

Sociology of gender and sexuality

 

This workshop is for everyone interested in sociological research on gender and/or sexuality. Your approach may be methodological, empirical or theoretical, we welcome all kinds of academic presentations – as long as your focus is on gender and/or sexuality!

 

 

Tiede, tieto, yhteisö -teema

Työryhmät:

 

  1. An Organized Community, Instrument for Influence or Show of Power? Wicked Problems and The Roles of Civil Society Actors in a Global Era

Koordinaattorit:

Mika Helander (Åbo Akademi) mika.helander@abo.fi

Ilkka Levä (University of Helsinki) ilkka.leva@helsinki.fi

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

The work group invites all the researchers of various Civil Society organizations (tripartite labor organizations and NGO’s) to participate in discussions of the manifold roles of civil society actors in the Global era as the identifier and solver of ”wicked problems.” The concept ”wicked problems” was introduced by Rittel and Webber in 1973. The key idea was that the policy problems cannot be described definitively as their nature is heavily dependent of their definition. One could say that they are discursively described. Wicked societal problems are characterized by serious disagreements that follow from the uncertainty, complexity and value divergences related to their wickedness. We invite all kinds of papers and researchers dealing with civil society organizations as such third-party partners to present their research in the group.

Coyne, Richard (2005): ”Wicked Problems Revisited.” Design Studies vol. 26(1), 5-17.

Head, Brian W. (2008): ”Wicked Problems in Public Policy.” Public Policy vol. 3(2), 101-118.Rittel

Horst W. & Webber, Melvin M. (1973): ”Dilemmas in a General Theory of Planning.” Policy Sciences vol. 4, 155-169.

 

  1. Context in global social science – universality and particularity at the times of multiple global crises

Koordinaattori:

Elina Oinas (University of Helsinki) elina.oinas@helsinki.fi

 

Työryhmän kieli: englanti

 

In this panel contextuality, locality and societal specificities are discussed in a global perspective. How agile is mainstream social science to really discuss contextual particularities? How do theories, concepts and agendas travel and influence the way we engage with nuanced, empirical detail in academic work? How are conceptual debates conducted so that the communal and linguistically unique does not disappear? When does the push for internationalization put the in-depth analysis of a specific problem at risk? How do the discourses of the climate crisis, quests for social justice and development agendas like the SDGs affect social sciences across the world? What means are there to avoid erasure of the local in empirical work and publications? The panel invites papers where different examples on how universalizing and particularizing analytical and publishing practices are resisted, explored and discussed.

 

  1. Science, technology and society

Koordinaattorit:

Jose A. Cañada (University of Helsinki) jose.a.canada@helsinki.fi

Marianne Mäkelin (University of Helsinki) marianne.makelin@helsinki.fi

Vera Raivola, (University of Eastern Finland) vera.raivola@veripalvelu.fi

 

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

 

Science and Technology Studies (STS) is an interdisciplinary field of study that examines the interaction between society, science, and technology. STS pays attention to how different fields, such as law, politics, and everyday life, become intertwined with science and technology. This is relevant when thinking about heatedly debated topics as diverse as climate change, the role of experts, medicine, genetics, gender, robotics or organic food. The field calls for a deeper understanding of the development, processes, practices and outcomes of such social phenomena. STS explores the mechanisms behind knowledge claims and ontological assumptions that guide our everyday. Or, how a prominent STS scholar, Steve Woolgar, has said: look at how the world defined by science and technology “could be otherwise”.

STS Helsinki calls for theoretical, methodological and empirical papers on current research in social studies of science. Papers both in Finnish and English are welcome. The aim of this working group is to offer a forum to discuss the practices that contribute to the shaping of technoscientific objects and subjects. How is scientific knowledge established and negotiated, and how historical processes contribute to the development of certain technologies? We also welcome papers that reflect on the role communities in the field of STS. This working group is defined as a meeting point for both Finnish and international scholars to share and discuss their work with others studying science, technology and society.

 

Työ, työelämä ja hyvinvointi -teema

Työryhmät:

 

  1. Jälkiteollinen palvelutalous: työelämän uudistukset ja työnteon arki

Koordinaattorit:

Päivi Naumanen (Turun yliopisto) naumanen@utu.fi

Minna Ylikännö (Kela) minna.ylikanno@kela.fi

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

 

Jälkiteollisen palvelutalouden työtä on luonnehdittu muun muassa termein affektiivinen,
kommunikoiva ja postbyrokraattinen (esim. Julkunen 2009). Nämä kuvaukset sisältävät ajatuksen, että tunteet ja vuorovaikutus ovat tulleet tärkeäksi osaksi työntekijöiden työtä. Palveluiden lisääntyminen ja palveluyritysten keskinäinen kilpailu ovat tehneet asiakkaan ja palvelutyöntekijän välisestä interaktiosta ja kommunikaatiosta merkittävän voimavaran, jota uudistamalla houkutellaan asiakkaita palveluiden piiriin. Myös julkisen sektorin palvelujärjestelmään kuuluvia tehtäviä on niiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden nimissä haluttu muuttaa aiempaa asiakaslähtöisemmiksi. Toisaalla affektiivisuutta, vuorovaikutusta ja asiakaslähtöisyyttä korostavien elementtien rinnalla työtä muovaavat monet vastakkaiseen suuntaan vievät voimat. Erityisesti julkisten palveluiden tehtävissä asiakaslähtöisyydelle ristiriitainen tendenssi liittyy palvelutyön standardisointiin ja asiakashallinnan tehostamiseen esimerkiksi asiakassegmentoinnin ja –kategorisoinnin ja näitä tukevan digitaalisen tekniikan avulla.

Työryhmässä käsitellään työelämän uudistuksia, niihin liittyviä odotuksia sekä näiden
suhdetta käytännön työhön. Millaisia ongelmia ja jännitteitä uudistusten tavoitteet ja niihin liittyvät odotukset synnyttävät käytännön työnteolle? Miten työntekijät tasapainoilevat erilaisten odotusten ja tavoitteiden ristipaineessa? Miten työelämään liittyviä uudistuksia johdetaan ja hallinnoidaan?

Työryhmän alustukset voivat olla luonteeltaan teoreettisia keskustelunavauksia tai empiiriseen tutkimukseen kiinnittyviä, näkökulmiltaan monin eri tavoin työn muutoksiin, uudistuksiin ja niiden toimeenpanoon liittyviä. Toivotamme tervetulleiksi sekä alustavat ideat, pohdinnat, tutkimuskysymykset sekä pidemmällä ehtineiden tutkimusten esittelyt.

 

  1. Osallisuus työelämän ongelmanasetteluissa ja ratkaisukäytännöissä

Koordinaattori:

Sami Outinen (Helsingin yliopisto) sami.outinen@helsinki.fi

Työryhmän kieli: suomi

Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on kiinnittänyt viime vuosikymmeninä huomiota työelämän käytäntöjen yksilöllistymiseen, joustojen ja epävarmuuden lisääntymiseen sekä siirtymiseen ulkoisesta kontrollista työntekijän itsekontrolliin osana autonomisempia työnkuvia. Osallisuus on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun puollettaessa työn merkitystä yhteiskunnallisena osallisuutena. Työntekijöiden osallistuminen ja osallisuus nousivat käsitteinä työelämää koskeviin keskusteluihin länsimaissa etenkin 1980-luvulta lähtien. Osallisuuden korostaminen työelämässä liittyy yhtäältä moninaisiin, työntekijöiden aktiivista osallistumista painottaviin johtamisoppeihin, joilla pyritään lisäämään organisaatioiden tuloksellisuutta. Toisaalta osallisuuden korostaminen oli osa laajempaa, yhteiskunnallista osallisuuden käännettä, joka korostaa sosiaalista inkluusiota. Kansalaisia on pyritty osallistamaan päätöksentekoon yhteiskunnan eri tasoilla ja areenoilla.

Aiempi työelämäntutkimus osoittaa, että edustuksellisten ja kollektiivisten toimintakäytäntöjen edelle ovat tulleet yksilöllinen aktivointi ja innovatiivisuuden edistäminen kilpailua ja yhteisöllisyyttä yhdistävillä työorganisaatioilla. Samalla työpaikoilla on vahvistunut yrittäjyyden periaatteita ja työntekijöiden vastuuta korostava toimintatapa suhteessa omaan työkykyyn ja -hyvinvointiin. Osallisuuden edistäminen työelämää koskevissa ongelmanasetteluissa ja ratkaisumalleissa -työryhmässä tarkastellaan osallisuusajattelun ja -käytäntöjen muutoksia työelämässä, myös historiallisesta perspektiivistä. Työryhmä tarjoaa keskustelufoorumin kaikille työelämän osallisuutta sivuaville suunnitteilla tai käynnissä oleville tai juuri päättyneille tutkimuksille. Esityksissä voi tarkastella esimerkiksi työelämän osallisuuteen liittyviä ajattelutapoja ja ongelmanasetteluja, jotka vaikuttavat työelämän käytäntöihin ja niiden poliittiseen sääntelyyn sekä tapoja käsittää työntekijöiden rooli ja osallisuus työelämässä. Esitykset voivat käsitellä myös osallisuuteen liittyvää poliittista päätöksentekoa, työmarkkinajärjestöjä tai ne voivat olla yritystason tapaustutkimuksia.

 

  1. Subjektiivinen hyvinvointi

Koordinaattorit:

Leena Haanpää (Turun yliopisto) lehaan@utu.fi

Minna Tuominen (Turun yliopisto) mtuomine@utu.fi

Työryhmän kieli: suomi

Korkea hyvinvointi on yksi ihmiselämän keskeisimmistä tavoitteista. Hyvinvointitutkimus on kokenut eräänlaisen renessanssin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, jolloin kiinnostus on siirtynyt yhä selkeämmin makrotason hyvinvoinnista mikrotason subjektiiviseen hyvinvointiin. Trendin myötä aihe on innoittanut niin psykologeja, sosiologeja kuin taloustieteilijöitäkin ympäri maailman. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet hyvinvoinnin vaihtelevan huomattavasti sekä eri maiden välillä että niiden sisällä. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan hyvinvointi maassamme on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä, mutta täälläkin hyvinvoinnin eri ulottuvuuksien tarkastelu on osoittanut väestöryhmien välillä suuria eroja.

Kattoteemana tässä työryhmässä on subjektiivinen hyvinvointi Suomessa ja muualla maailmassa. Työryhmän toivotaan kokoavan yhteen Suomessa toimivat hyvinvointitutkijat ja heidän viimeisimmät tutkimustuloksensa. Työryhmään odotetaan esityksiä, jotka käsittelevät esim. hyvinvoinnin syitä ja seurauksia, eriarvoisuutta hyvinvoinnissa, hyvinvoinnin kehitystä eri väestöryhmissä tai elämänvaiheissa, kulttuurisia eroja hyvinvoinnin kokemuksissa, hyvinvoinnin mittareita, jne. Työryhmään ovat tervetulleita empiiriset (määrälliset ja laadulliset), teoreettiset ja metodologiset tutkimusesitykset sosiologian, psykologian, sosiaalipolitiikan, taloustieteen tms. aloilta.

 

Yhteisöt ja yhteisöllisyys -teema

Työryhmät:

 

  1. Asuminen ja kaupunki (Housing and Urban Studies)

Koordinaattori:

Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen@helsinki.fi

Hanna Kettunen (Turun yliopisto) hanna.kettunen@utu.fi

Työryhmän kielet: suomi ja englanti

Työryhmä keskittyy asumisen ja kaupungin sosiaalitieteelliseen tutkimukseen. Tavoitteena on koota tutkijat yhteen pohtimaan näiden tutkimusalueiden rajapintoja ja tarkastelemaan niiden mahdollisuuksia ymmärtää kiihtyvässä vauhdissa muuttuvaa yhteiskuntaa.

Sosiologipäivien teemana on tällä kertaa yhteisö, joka on sosiologian ja erityisesti kaupunkisosiologian ydinkäsitteitä. Kysymys asuinalueen yhteisöllisyydestä suurien yhteiskunnallisten muutosten jaloissa herätti huolta varhaisissa kaupunkisosiologisissa tutkimuksissa. Mitä yhteisöllisyydelle tapahtuu kun muuttoliike vilkastuu ja asukasvaihtuvuus kasvaa? Mitä merkitsee lisääntyvä kulttuurinen tai etninen moninaisuus? Entä huono-osaisuus? Sittemmin koko yhteisön ajatus on moneen kertaan kyseenalaistettu. Toisaalta kysymys on käännetty myös toisin päin analyyseissä, joissa on eritelty niin sanottuja naapurustovaikutuksia: mitä asuinalueen sosiaalinen rakenne ja luonne merkitsevät esimerkiksi asukkaiden terveyden, hyvinvoinnin ja työmarkkinaintegraation kannalta? Onko esimerkiksi olemassa niin sanottuja alakulttuurisia yhteisöjä, jotka estävät keskiluokkaisen elämänpolun omaksumista? On myös kysytty kuinka yhteisö(llisyytt)ä tuotetaan ja ylläpidetään mikrotason kanssakäymisessä.

Työryhmään ovat tervetulleita sekä empiiriset että teoreettiset analyysit, joissa asumisen ja kaupungin tematiikkaa käsitellään sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kontribuutiot voivat liittyä yhteisöteemaan, mutta myös muut asumista ja kaupunkia käsittelevät esitykset ovat tervetulleita

 

  1. Juhlinnan yhteisöt / festandets gemenskaper / communities of celebration

Koordinaattori:

Ismo Kantola (Turun yliopisto) ikantola@utu.fi

Työryhmän kielet: suomi, englanti ja ruotsi

Miten – tai miksi ylipäänsä – tutkia juhlinnan ja juhlivien yhteisöllisyyttä? Työryhmään ovat tervetulleita kaikki juhlaa tai juhlimista koskevaa tutkimusta esittelevät ja/tai kritisoivat esitykset. Erityisesti toivotaan esityksiä, joissa kosketellaan juhlinnan ja yhteisön suhdetta.

Ilmaiseeko juhlinta tai juhla aina yhteisöä, tai viittaako se aina yhteisöön? Jos juhlintaan liittyy tämänkaltaista ilmaisua tai viittausta, millaisista yhteisöistä silloin voisi olla kysymys? Entä ovatko juhlintaa kehystävät tai generoivat yhteisöt aina paikallisia vai voivatko ne olla myös globaaleja? Tai ovatko juhlinnan yhteisöt aina materiaalisia vai voivatko ne joskus olla ihan puhtaasti virtuaalisia? Mitä kautta yhteisö hahmottuu juhlijalle jos mitenkään?

Juhlimiskulttuurien tutkimuksen työryhmä on toiminut vuodesta 2003 valtakunnallisilla sosiologipäivillä ihan muutamaan poikkeusta lukuunottamatta. Sinä aikana juhlimiskulttuurien tutkimuksesta on kehittynyt sosiologian erityisala ei vain Suomessa vaan Euroopankin mittakaavassa.

Vuoden 2020 valtakunnallisten sosiologipäivien teema osuu sosiologisen juhlimiskulttuurien tutkimuksen hermoon.

Lähetä juhlimiskulttuurien tutkimusta koskeva työryhmäabstraktisi vuoden 2020 sosiologipäiville tähän työryhmään, niin olet mukana myös Euroopan-laajuisessa alan verkostossa.

Festandets gemenskaper

Hur – eller varför i överhuvud – skulle man forska festandets  och jubilarers gemenskaplighet? Arbetsgruppen önskar välkomna alla presentationer som föredrar eller kritiserar forskning om festandet. Särskilt hoppas föredrag som beträffar förhållandet mellan festandet och gemenskap.

Uttrycker festandet alltid en gemenskap, eller tyder det alltid på en gemenskap? Om det finns sådana uttryck eller antydningar beträffande festandet, vilka slags gemenskaper månne det då vara fråga om? Och hur är det med dom gemenskaper som ramar eller genererar festandet, är dom alltid lokala eller kan dom också vara globala? Eller är det så att festandets gemenskaper förbliva alltid materiella, eller kan dom på nån gång också vara rent virtuella? På vilket sätt, om inte alls, begriper jubilaren eller festaren gemenskapen?

Arbetsgruppen på festandets sociologi har fungerat från år 2003 på riksomfattande sociologidagar nästan varje gång. I den tiden har festandets sociologi utvecklats till en specialbranch vid sociologi inte bara i Finland utan också i den europeiska skalan.

Teman på 2020 sociologidagarna hittar festandets sociologi närven på.

Skicka din abstract till det här arbetsgrupp och du vill även bli med i en Europa-omfattande nätverk.

Communities of celebration

How – and why at all – to study community relatedness of celebration, feast, and party-going? The working group welcomes sociological presentations dealing with the study of celebration as well as its critique. Wanted especially are exposures on the interrelation (if there exist any) of celebration and the community.

Does celebration or a feast always express a community, or does it always at least refer to a community? In case it does, then, what kind of a community could then be in question? And the communities that frame or generate celebration, are they always only local or could they be global also? And further still, the communities of celebration, are they always material or do they have the chance to be purely virtual as well? And in what ways the community takes shape for the party-goer if at all?

The working group of  Sociology of Celebration has been around since the 2003 Finnish Nationwide Sociology Conference.  Meanwhile sociology of celebration has evolved into a special field of sociology not only in Finland but on the European scale as well.

This time, the theme of the Annual  Conference hits very severely at the heart of celebration studies!

Send your abstract on this working group and you will be part of the European network!

 

  1. Sense of community in the lives of young people

Koordinaattorit:

Sanna Aaltonen (Itä-Suomen yliopisto) sanna.aaltonen@uef.fi

Tarja Tolonen (Helsingin yliopisto) tarja.tolonen@helsinki.fi

Työryhmän kieli: englanti ja suomi

Sociological interest on studying young people as part of local communities or peer communities, subcultures in particular, has its roots in the research approaches developed first in the Chicago School and later in the Birmingham CCCS. Barriers and possibilities of belonging to various communities during free time activities, in the context of educational institutions, in spaces and places as well as in society at large continue to be well-examined topics among youth sociologists. The aim of this working group is to enhance our understanding of these topics by focusing on e.g. subcultures, peer groups or territories or by using notions of friendships, loneliness or social exclusion as analytical lenses.

The working group invites papers both in English and in Finnish. Please note that at least one of the sessions will be organized in English and opened by Dr Dan Woodman, Associate Professor of Sociology from the University of Melbourne. In addition to presenting his paper entitled ‘Making time for the tribes: The work of synchronization in the making of youth collectivities in the age of the digital’, Dan will comment other papers of the session.

 

  1. Uskontososiologia

 

Koordinaattorit:

Titus Hjelm, (Helsingin yliopisto) titus.hjelm@helsinki.fi

Marcus Moberg (Turun yliopisto) marcus.moberg@utu.fi

Anna Sofia Salonen (Tampereen yliopisto) anna.salonen@tmika uni.fi

 

Työryhmän kielet: suomi, ruotsi ja englanti

 

Suomalaisessa ja kansainvälisessä uskonnollisessa kentässä on meneillään monia samanaikaisia tutkimuksellisesti kiinnostavia kehityskulkuja. Suomalaisessa yhteiskunnassa evankelisluterilaisella kirkolla on yhä monin tavoin keskeinen rooli, mutta sen asemaa myös haastetaan monelta suunnalta. Islam on noussut niin Suomessa kuin muualla Euroopassa keskeiseksi julkisen keskustelun aiheeksi erityisesti kasvavan maahanmuuton myötä. Uudet mediat ja kulttuuritrendit haastavat, muovaavat ja luovat uusia uskonnollisuuden ilmenemismuotoja, ja uskonto tuottaa ja syventää erilaisia kuulumisen ja ulossulkemisen kokemuksia. Lisäksi monissa yhteiskunnissa uskonnottomien määrä kasvaa, ja mihinkään uskontokuntaan kuulumattomia tai mitään uskontoa tunnustamattomia voidaan pitää uskonnollisella kentällä yhtenä uutena normaalina. Teknologian kehityksen ja ilmastonmuutoksen myötä yhteiskunnassa vallitsevat käsitykset ihmisestä ja ihmisten ja ei-inhimillisten toimijoiden välisistä suhteista problematisoituvat, mikä haastaa osaltaan myös uskontososiologista tutkimusta. Uskontososiologian työryhmä kutsuu mukaan tutkijoita, jotka tarkastelevat tutkimuksessaan näitä tai jotakin muita uskontososiologian tutkimusalaan kuuluvia aiheita tai ilmiöitä. Esitelmät voivat olla teoreettisia katsauksia, empiirisiä tapaustutkimuksia tai uusia metodologisia avauksia. We welcome papers in the sociology of religion in Finnish, Swedish and English.

 

 

Facebooktwittergoogle_plusmailby feather