Ohjelma

Sosiologipäivät järjestetään Tampereen yliopiston pääkampuksella. Työryhmien ohjelma ja tilat löytyvät täältä. Kaikki muut, yhteiset tilaisuudet pidetään Päätalon auditorio D10a:ssa. Ilmoittautumis- ja neuvontapöytä on Päätalon pääaulassa koko konferenssin ajan. 

Kaupungin vastaanotto pidetään museokeskus Vapriikissa, jossa pääsee myös tutustumaan näyttelyyn Tampere 1918. Vastaanotolle mahtuu vain 300 konferenssivierasta, joten jos haluat osallistua, ota ilmainen osallistumislippu nimikylttipöydältä ilmoittautuessasi konferenssiin. Kartta Vapriikkiin löytyy tämän sivun lopusta.

Jos olet rekisteröitynyt konferenssi-illalliselle, löydät lisää tietoa Kokouskeskus Puistotornin tiloista täältä

TORSTAI 23.3.

09:30 – 10:30 Ilmoittautuminen, pääaula, 1.krs

10:30 – 10:45 Tervetuliaissanat. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Ali Qadir ja dekaani Juho Saari, auditorio D10a

10:45 – 11:45 Mitchell Dean: Theory and the Sociology of Truth. Puheenjohtajana Pia Vuolanto.

11:45 – 13:00 Lounastauko

13:00 – 14:00 Katja Valaskivi: Meidän tieto, heidän usko? Episteeminen eripura datayhteiskunnassa. Puheenjohtajana Hanna Rautajoki.

14:00 – 15:00 Kahvitauko ja Uudet kirjat -tilaisuus. Puheenjohtajana Hanna Rautajoki

14:00 – 15:00 Vastapaino:

  • Aino-Maija Elonheimo, Sari Miettinen, Hanna Ojala ja Tuija Saresma (toim.) Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka
  • Pertti Koistinen ja Ilpo Salonen (toim.) Ukrainan sota ja maailma sen jälkeen

14:30 – 15:00 Gaudeamus:

  • Anne Mäkikangas ja Pasi Pyöriä (toim.) Koronapandemia, työ ja yhteiskunta: Muuttuiko Suomi?
  • Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Päivi Rasi-Heikkinen, Hanna Vuojärvi, Kaisa Pihlkanen ja Eija Kärnä (toim.) Ikääntyvät digiyhteiskunnassa: Elinikäisen oppimisen mahdollisuudet 
  • Risto Heiskala, Jari Aro, Olli Herranen ja Riku Viitamäki: Suomen kolmas tasvalta: Hallitsemistapa EU-aikakaudella

15:00 –18:00 Työryhmät

18:30 Tampereen kaupungin vastaanotto, Museokeskus Vapriikki, Tampellan alue, Alaverstaanraitti 5

20:00 Konferenssi-illallinen. Musiikki: Les Kytles 

 
PERJANTAI 24.3.

09:00 – 12:00 Työryhmät

12:00 – 13:00 Lounastauko

13:00 – 14:00 Ann Hironaka: Ambiguity and the Construction of Certainty. Puheenjohtajana Pertti Alasuutari

14:00 – 15:00 Paneelikeskustelu: On knowledge and doubt. Mitchell Dean, Katja Valaskivi, Ann Hironaka ja Pertti Alasuutari. Puheenjohtajana Turo-Kimmo Lehtonen

15:00 – 15:30 Kahvitauko 

15:30 – 16:00 Westermarck-seuran kevätkokous ja Vuoden sosiologiteko -palkinnon jako

16:00 – 16:10 Projektiesittely: Social anthropologist Edvard Westermarck and UNESCO’s Memory of the World Programme, Åbo Akademin kirjasto, Nina Björkman

16:10 – 16:30 Gradupalkinnon jako

16:30 Päättävät puheenvuorot: Ali Qadir ja Noora Ikonen 

PÄÄPUHUJAT

MITCHELL DEAN (PhD, UNSW, 1988) is a political and historical sociologist. He has held Professorships in Sociology at Macquarie University (Sydney) and the University of Newcastle, and has been Professor of Public Governance since December 2012, and Head of the Department since March 2019, at the Copenhagen Business School. He was Dean of the Division of Society, Culture, Media and Philosophy at Macquarie University in Sydney for seven years (2002-2009).

Dean has many publications in leading international journals in Europe, Britain, Australia and North America, in sociology and other disciplines. He has authored eight books and edited two others, including Governmentality: Power and Rule in Modern Society (Sage 2010, 2nd edition), cited in the first edition of Foucault’s lectures on the topic and the Oxford English Dictionary entry on ‘Government’. He also co-edited with Barry Hindess the first national collection of studies of governmentality (Governing Australia. Studies in Contemporary Rationalities of Government, Cambridge University Press, 1998). Published in five languages, his books have been widely reviewed and highly cited. His latest book, The Last Man Takes LSD: Foucault and the End of Revolution (Verso 2021, with Daniel Zamora) has been reviewed in The Los Angeles Times, The New Statesman, The Spectator, Libération, Il Manifesto, and debated in specialist academic journals.

Dean has written for broader publics including in The Guardian, The Los Angeles Review of Books, The Australian Financial Review, and the Telos Press and Stanford University Press blogs. He is an active member of the editorial advisory boards of both Economy and Society and Theory, Culture and Society.

Dean’s speech in the conference is titled ”Theory and the Sociology of Truth”.

Abstract: ”My talk approaches what has been called the ‘moment of theory’ (Hunter) that emerged in the late twentieth-century from the perspective of a possible sociology of truth. It does this with reference to the interventions on public health measures to control COVID-19 made by the Italian philosopher Giorgio Agamben. While it would be easy to join the chorus of those who have sought the ‘cancellation’ of Agamben, the lecture will use this example as a way to interrogate ‘theory’ as a truth practice or a ‘regime of veridiction’. It asks what is or was theory? What are its features as a particular way of truth-telling? Has its close relative, critique, run out of steam as Latour once asked? And why? What features does critical theory share with the less savoury conspiracy theory? Can we approach theory as a social practice that would confer a prestigious persona on its practitioners by forms of ascesis? Why is it and its truth-claims vulnerable to cancellation?”

Professor ANN HIRONAKA studies environmental sociology, politics, and war from a global perspective. Her book, Greening the Globe: World Society and Environmental Change (Cambridge University Press, 2014) examines the historical emergence of the global environmental regime and its impact on national policy and environmental practices around the world. Her research on environmentalism has also appeared in the American Sociological Review, International Organization, and Social Forces.

Professor Hironaka also seeks to address the issue of war from a macro-historical sociological perspective. Her first book, Neverending Wars (Harvard University Press, 2005) examined the intractable civil wars of the contemporary era and the role of the international community in perpetuating these conflicts.

The title of her keynote speech is  ”Ambiguity and the Construction of Certainty”.

Abstract: ”Militaries devote incredible effort and resources toward planning future wars. The US alone spends US$ 750 billion annually on military preparation, triple the entire GDP of Finland. Despite this, the history of warfare is littered with failures. The US suffered embarrassing defeats in Afganistan and faces the prospect of humiliation in Ukraine. Why do military ventures so often end in disaster? The answer is that warfare involves true ambiguity: situations so complex that militaries cannot plan for every possibility. In order to prepare for future wars, militaries look to the past to construct narratives that simplify the world and create a sense of certainty. The illusion of certainty allows militaries to plan, but also paves the way for future disaster. I illustrate these claims with historical examples from my most recent book Tokens of Power (Cambridge University Press) and my current book project The Promise of Peace.

KATJA VALASKIVI on uskonnon- ja mediatutkimuksen professori sekä tutkimusohjelmajohtaja datafikaation tutkimusohjelmassa Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä instituutissa (HSSH). Hän johtaa myös Uskonnon, median ja yhteiskunnallisen muutoksen tutkimuskeskittymää (Heremes). Valaskivi on perustajajäsen uudessa kansainvälisessä Epistemic Capital and Contestations -tutkimusverkostossa ja johtoryhmän jäsen sekä Pohjoismaisessa uskonnon, median ja populismin tutkimusverkostossa (Norempo) että kansainvälisessä median, uskonnon ja kulttuurin tutkimuksen seurassa (ISMRC). Valaskiven tutkimus käsittelee medioitunutta kollektiivista kuvittelua eli uskontojen, uskomusjärjestelmien ja maailmankuvien medioitumista ja suhdetta digitaaliseen ympäristöön ja dataistumiseen. Aiemmin hän on ollut kehittämässä monimenetelmällistä hybridien mediatapahtumien tutkimusta.

Valaskiven puheen otsikko on ”Meidän tieto, heidän usko? Episteeminen eripura datayhteiskunnassa”.

Abstrakti: Post-truth era” and “fake news” have been the talk of the day for around 10 years now. These terms are used to refer to the contestations of epistemic hierarchies in Western liberal democracies experiencing political shifts toward populist political style and polarization. The contestation takes many forms but is mainly expressed through the digital media technologies and related social practices. This talk argues that the same celebrated properties of our media environment that have democratized knowledge production and empowered progressive movements and hashtag activism also make contemporary societies vulnerable to informational influence and propaganda, mis- and disinformation as well as conscious hatemongering. Self-learning content generating AI systems further complicate the situation.The question then is: If nationalism was imagined through print capitalism and development of the newspaper industry as Benedict Anderson describes, what kind of belonging and solidarity does the contemporary commodified and algorithmic media environment enable?